Vesiteitä kyliin ja kirkolle – Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma 2014 | Page 98

Puistotien asevelitalot/rintamamiestalot valmistuivat samoilla typpipiirustuksilla. Yleistä niissä oli tupakeittiö ja kaksi kamaria, yläkertaan rakennettiin vuokrahuoneet; keittiö ja kamari. Niissä moni nuoripari aloitti yhteisen elämänsä. Asevelitaloissa varauduttiin tulevaisuuden tuomiin mukavuuksiin ja rakennettiin komerotila, josta saatiin myöhemmin tila sisävessaa varten. Laajan seuraavassa, Aminoffin rakennuttamassa talossa sijaitsi Marttojen talouskoulu, jonka toiminta loppui talon tuhouduttua jälleen tulipalossa vuonna 1919. Talon paikalla on nykyään 1940-luvulla rakennettu uudempi päärakennus. Laajan pihapiiri tunnetaan paikkakunnalla sen mielenkiintoisesta koristekasvillisuudesta, jonka jäänteet tulisi inventoida. 12. Puistotien varsi on rakentunut 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa. Yksittäisiä uudempia asuinrakennuksia on tullut vanhojen tilalle ja sekaan. Alue on kuitenkin melko yhtenäisenä säilynyt ja on edustava aluekokonaisuus, jonka arvot perustuvat jälleenrakennuskauden yhtenäiseen rakentamistapaan. Aluetta leimaa puistomaisuus, kevyenliikenteen väylä edellytti kuitenkin yhden puurivin poistamista Puistotien varresta. 13. Ähtärin Lämpökeskus Ähtärin Energia ja Vesi Oy on nykyisin lämpövoimalaitos Ähtärintien varrella ja rakennettu vuonna 1963. Se oli valmistuessaan kokoluokassaan ensimmäisiä, kotimaista polttoainetta hyödyntäviä ja tätä varten suunniteltuja lämpölaitoksia Suomessa. Viimeinen laajennus lämpövoimalaitokseen tehtiin vuonna 2005. Ähtärin lämpövoimalaitos 96 14. Ähtärintien yläosa edustaa 1950-luvun liike- ja asuinrakentamista. Julkisivuissa erottuvat 1950-luvulle tyypilliset näyteikkunat ja liikesisäänkäynnit. Julkisivumateriaaleja ovat mineriitti, lautavuoraus ja rapattu pinta. Väritys on rakennusajalleen tyypillisesti yleensä vaalea. Uudempaa rakentamista edustavat vain 1970-luvulta oleva Asunto Oy Poila sekä 1980-luvulta olevat Asunto Oy Kirjapuisto sekä monitoimitalo Pirkanlinna. Ehosa (14a) Ähtärintien yläpäässä on Erkki Hermanni Savolan rakennuttama. Rakennuksessa on ollut Savolan Radioliike ja myöhemmin tekstiililiike, rakennus on nykyisin asuinkäytössä. Piharakennuksessa oli elokuvateatteri Kino Ehosa 1990-luvulle saakka, sen kalustus on pääosin säilynyt. Metsätalo (14b) on ollut koko ajan metsänhoitoyhdistyksen ja Metsäkeskuksen toimitiloina. Mäen (14c) tiloissa on valmistettu ruumisarkkuja. Tiloissa oli myös hautausliike ja kukkakauppa, myöhemmin mm. vaatetusliike Ähtärin Autokorjaamo edustaa jälleenrakennuskautta, tiilirunkoinen rakennus on säilyttänyt rakentamisaikansa tyylipiirteet komeasti. ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Ähtärintien yläosaa, etualalla vasemmalla Tuomen kaupparakennus, oikealla Haapasähkön rakennus. Viita. Rakennus on nykyään asuinkäytössä. Haapasähkö (14d) on Kalervo Haapaniemen rakennuttama. Talossa on toiminut pienkoneliike, korjaamo ja huolto, myöhemmin myös nimismiehen kanslia rakennuksen toisessa päässä. Osa rakennuksesta on vuokrattu asuinkäyttöön. Liiketiloissa on nykyään antikvariaatti. Muhonen (14e), jossa on ollut puhelinkeskus, on Tankki Oy:n varastotiloina. Mäkinen (14f) on 2-kerroksinen, lautaverhoiltu, pitkä liike- ja asuinrakennus. Rakennuksen alakerrassa on Mäkisen parturi-kampaamo, kellarikerroksessa on ollut viimeksi TV-korjaamo. Tuomisen talon (14g) alakerrassa on ollut osuuskassa ja kemikalio ja kellarissa maitokauppa, yläkerta on ollut matkustajakotina ja asuinkäytössä. Rakennus on peruskorjattu ja nykyään kokonaan asuinkäytössä. Rakennus on kokenut peruskorjauksen yhteydessä muutoksia mm. ulkovärityksen osalta. Tuomen (14h) talon rakensivat veljekset Eero ja Olavi Tuomi, veljeksistä Olavi jatkoi ruoka- ja sekatavarakauppiaana. Myöhemmin tiloissa on asuintilojen lisäksi ollut nuorisokahvila ja MML: n toimintaa. roksinen mansardikattoinen liike- ja asuinrakennus, jonka liikesisäänkäynti ja näyteikkunat edustavat rakentamisaikaansa 1910-lukua. Rakennusta on laajennettu, alakerran asuintilojen lisäksi myös yläkerta on asuintiloja. Rakennuksen alakerrassa on nykyään kello-, kultasepän- ja optikkoliike sekä asuintiloja. Tontin takaosassa on 1960-70-luvun uudisrakennus. Heikkilän sekatavarakaupparakennus (15e) puutarhan ympäröimällä tontilla radan kupeessa oli 1 ½ kerroksinen liikeasuintalo. Sen luhtimaisessa ulkorakennuksessa oli rautakauppa. Pulpettikattoisen, 1930-luvulla rakennetun Heikkilän nurkat oli korostettu vaakapaneloinnilla. Rakennusryhmä purettiin uudisrakennuksen tieltä vuoden 2008 alussa. Entis essä Kansallisosakepankin (15f) talossa on nykyään elektroniikkayritys ja asuntoja. Osuusmeijerin talossa (15g) on ollut Osuusmeijerin baarin ja linjaautoaseman lisäksi Osuuskaupan myymälä, kenkäkauppa, lasten päiväkoti, taksi ja parturi. Yläkerrassa on ollut matkustajakoti. Nykyään ylhäällä on asuntoja, alhaalla Kehrä-kotiteollisuuskeskus, kansalaisopiston tiloja ja kaupungin virastohuone. 15. Ähtärintien alaosan rakennukset edustavat pääosin 1930- ja 1950-lukujen liikerakentamista. Rakennusten julkisivujen näyteikkunat antavat viitteitä ajasta jolloin alue oli osa asemanseudun elävää liikekeskusta. Muutamissa niistä; Väliahon kellosepänliikkeessä, Osuusmeijerin ja Kansallisosakepankin taloissa liiketoiminta jatkuu edelleen. Ahopellon(15a) talossa on ollut Ahopellon muotiliike, myöhemmin lääkärin vastaanottotilat ja asunto, taksiyrittäjä ja kennel. Rakennus on nykyään asuinkäytössä. Rakennus edustaa 1930-lukua, vaalean vaakavuoratun rakennuksen T-ikkunat ovat pieniruutuiset. Mäkelässä (15b) on asuintilojen lisäksi toiminut säästöpankki, myöhemmin vaatetusliike ja kirpputori. Yrjö Mäkelän 1940-50-lukujen taitteessa rakennuttama Mäkelä on nykyisin asuinkäytössä. Vesalassa (15c) on ollut aluksi Vesalan polkupyöräliike, myöhemmin mm. kemikalio ja puusepänliike. Vuodelta 1930 oleva Vesala on nykyään asuinkäytössä. Väliahon kellosepänliike (15d) on 1 ½ ker- 16. Pirkanlinna, sivulla 58 17. Pirkanpohja, sivulla 59 18. Ähtärin yhteiskoulu ja lukio, kuva sivulla 37 ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA Ähtärintien alaosaa, etualalla Vesala ja Väliaho 97