6. Kaupungintalo
Ähtärin kunnantalon rakennustyöt aloitettiin Ähtärin
aseman ja pappilan välisellä pellolla vuonna 1949.
Uuden kunnantalon rakentaminen Ostolantien varteen oli keskustaajaman tulevaa kehitystä ajatellen
tärkeä päätös. Kuntaa oli johdettu kirkolta, nyt asutuksen ja liike-elämän painopiste oli siirtymässä Ähtärin rautatieaseman suuntaan. Kunnantalo käsitti
valtuuston ja kunnanhallituksen istuntosalien ohella
kunnantoimiston tilat. Samassa rakennuksessa toimivat mm. valtion vero- ja kunnan takseerauslautakunta sekä kantakirjasto. A. Raulan suunnittelema
kunnantalo otettiin käyttöön syksyllä 1951. Kunnantalon viereen kohosi virkailijoiden kaksikerroksinen
asuinrakennus, jossa asuinkäytön lisäksi toimi Ähtärin paloasema vuoteen 1987.
Ähtärin kaupungintalo on kaksikerroksinen, rapattu
kaupungintalo, jonka ikkunat ovat ajalle tyypillisesti kaksi- ja kolmiosaisia. Rakennus edustaa rakentamisaikansa tyypillistä hallintorakentamista. Kaupungintalossa olevat valtuustosalin kalusteet ovat
sisustustaiteilija Maija Taimen suunnittelemat. Uutta
oli, että valtuuston 32 istuinta pöytineen oli sijoitettu puolikaaren muotoon. Tiilikatteista kaupungintaloa; entistä kunnantaloa ja sen vieressä sijaitsevaa
virkailijoiden asuinrakennusta yhdistää kaksikerroksinen vuosilta 2007-2008 oleva laajennusosa. Laajennus- ja korjaustyön lähtökohtana ja tavoitteena oli
sovittaa muutokset 1950-luvun henkeen, tavoite saavutettiin. Kaupungintalon pihapiirissä ollut talousrakennus 1950-luvulta purettiin autopaikkojen tieltä.
7. Säästöpankin talo on rakennettu vuonna 1955.
Rakennuksessa on toiminut pankin lisäksi postikonttori, lääkärin vastaanottotiloja, fysikaalinen hoitolaitos ja autokoulu. Yläkerta on ollut asuinkäytössä.
Postin jälkeen tiloihin siirsi toimintansa kauppaliike Säästökulma, myöhemmin Kehrä kotiteollisuustuotteineen ja harrastustiloineen. Säästöpankkitoiminnan päätyttyä tilat siirtyivät Ähtärin seurakunnan
omistukseen ja seurakunnan virasto- ja nuorisotyön
käyttöön. Rakennus on 2 ½ kerroksinen, rapattu liike-asuintalo. Rakennuksen päädyt ovat lyhyet ja tiiliaihe kiertää ikkunoita.
8. Ähtärin vanha Apteekki on rakennettu vuonna
1952. Siinä ovat olleet apteekkareina Terttu Enckell
ja Olavi Mäki. 2000-luvun alusta apteekki siirtyi uusiin toimitiloihin Ostolantielle ja rakennus jäi asuinkäyttöön. Puutarhan ympäröimässä 2-kerroksisessa, rapatussa liike-asuinrakennuksessa on kaksi
sisäänkäyntiä ja näyteikkunoita. Päädyt ovat lyhyet,
liikesisäänkäyntiä korostaa tiiliaihe.
9. Larja sijaitsee entisillä Leppävuoren torpan mail-
la, luonnonkauniilla niemellä Ouluveden rannalla.
Puistomaisen rakennusryhmän muodostavat 1900luvun alusta olevat päärakennus ja ulkorakennus,
rantasauna 1930-luvulta ja 1950-lukua edustava huvilarakennus. Larjan pihapiiri on puistomainen, puutarhan hoidolla on pitkät perinteet. Päärakennus on
ollut satulakattoinen. Yläkertaan ovat antaneet valoa
pulpettikattoiset kattoikkunat, ikkunat ovat olleet Tmallisia. Julkisivun laudoitus oli vyöhykkeistä ja koristelistoitusten ja värityksen jaottelemaa. Päätykolmioita korostettiin koristelistoin. Julkisivussa tehdyt
muutokset ajoittuvat 1960-luvulle, jolloin rakennus
sai nykyasunsa. Tuolloin tehtiin muutoksia mm. ikkuna-aukotuksessa, rakennus vuorattiin vaakapaneelilla ja katoksi tuli reunoistaan ulospäin taipuva satulakatto. Pienet pulpettikattoiset kattoikkunat,
frontonit eteläpuolella ovat rakennuksen alkuperäisiä yksityiskohtia. Pihan puolella on iso pulpettikattoinen frontoni ja 2 avokuistia.
Pihapiirissä, päärakennusta vastapäätä on sijainnut
toinenkin vanha huvilarakennus, joka purettiin huonokuntoisena 1953 ja tilalle rakennettiin asuinrakennus-huvila. 1950-lukua edustava huvila on säilyttänyt erinomaisesti aikakautensa piirteet ja luonteen,
kuten vinopontin seinien katteena ja pulpettikattoisen pylväiden kannatteleman avokuistin. Portaat on
ajan tapaan päällystetty liuskekivillä. Lautarakenteinen ulkorakennus on säilyttänyt alkuperäiset piirteensä, mm. kauniit ikkunat. Muutoksena rakennuksen päätyyn on lisätty sisäänvedetty kuistirakenne.
10. Lehtisen talona tunnetaan nykyään Elis Huhtiniemen rakennuttama tiilitalo, myöhemmin Serlachiuksen ylimetsänhoitajan asunto ja konttori. Rakennusaikanaan harvinainen tiilirunkoinen asuintalo on
rake