5. Kuntala on Alkulantien eteläpuolen rakennusryhmästä viimeinen itään päin mentäessä ja alun perin se oli 1790-luvun lopulla rakennettu vanha kappalaisen pappila, joka on siirretty tänne Ouluveden
rannalta Markunniemestä. Kunta osti maan vuonna
1936. Rakennuksen pystytti torppari Aabraham Niittylä. Nimi Kuntala juontaa siihen, että se on ollut Ähtärin alkuperäinen “kunnantupa”, se toimi kunnantalona aina nykyisen kaupungintalon valmistumiseen
asti. Paitsi että rakennus on ollut kokous- ja veronkeräyspaikka, siellä rokotettiin, pidettiin lääkärin vastaanottoa, koululapset saivat majapaikan, siinä toimi
lainakirjasto ja yksi huone on ollut kauppapuotinakin. Sota-aikana siellä asutettiin karjalaiset ja jaettiin elintarvikekupongit. Viimeisenä siellä oli neuvola
melkein 1970-luvulle, jolloin se peruskorjattiin. Rakennuksen omistaa edelleen Ähtärin kaupunki ja se
on vuokra-asuinkäytössä.
Rakennus on yksikerroksinen ja materiaaleiltaan,
ikkunoiltaan ja sävyiltään samanlainen kuin lähellä
oleva Mimmilä. Sisäänkäyntiporstuat ovat sen molemmissa päädyissä. Pihan puolella on punainen ulkohuone-varastorakennus.
6. Vanha apteekki. Vanhan apteekin rakennukset on
rakennuttanut apteekkari Alexis Wichman apteekiksi ja apteekkarin yksityiskodiksi vuosina 1912-1914.
Rakennushanke on ollut aikanaan Ähtärin suurimpia. Suunnittelija ja rakentaja oli Elis Mäkinen. Myös
talonmiehelle rakennettiin asunto ja tehtiin varastotiloja mm. jäävarasto- ja perunakellari, päärakennuksen kellariin. Tila on ollut kolmen apteekkarisuvun
omistuksessa, Wichmanien, Häggbladien ja Nybergien. Apteekki toimi tiloissa 1940-luvulle saakka. Ähtärin uuden apteekin valmistuttua talossa on toiminut
mm. verovirasto, joka jonkin aikaa oli piharakennuksen puoleisessa päädyssä, jossa sen jälkeen oli
henkikirjoittajan virasto. Nykyään Vanhan apteekin
rakennukset pihapiireineen ovat viimeisen apteekkariomistajan suvun hallussa ja yksityisasuntona.
Päärakennus on hirsirakenteinen, kaksikerroksinen,
kivijalalla ja kellarilla varustettu. Rakennus on ulkomitoiltaan 22 metriä pitkä ja noin 12 metriä leveä. Länsipäässä ovat yksityisemmät asuintilat, toisessa päässä entisen apteekin julkisemmat tilat, joihin on ollut
asiakkaille oma sisäänkäynti tieltä pihan puolelta Alkulantieltä. Kattomuoto on satula, jonka räystäslinja
pihan puolella on monipolvisempi ja jatkuu sisäänkäyntikuistien kohdilla. Julkisivut on verhottu vaaleaksi maalatulla vaakaponttilaudoituksella, ikkunoiden
vuorilaudoitukset ja listoitukset ovat jugendin vihreät,
samoin julkisivua jaottelevat vaaka- ja pystylistoitukset. Pitkää katujulkisivua korostaa keskellä räystäslinjasta ylös kohoava frontoni ja erkkeri-ikkuna. Ikkunat ovat ylhäältä moniruutuiset, ikkunamalli edustaa
tyypillistä puujugendia. Ikkunat, sisätilojen peiliovet
ja ulko-ovet, listoitukset, kattojen ja muiden helmiponttipaneloinnit ovat alkuperäiset. Muualla kuin kellarin kohdalla rakennus seisoo pystyjen graniittipaasien päällä, joiden välit on laudoitettu. Huonejako on
säilynyt alkuperäisenä ja nykyiset omistajat ovat kunnostaneet rakennusta huolellisesti entisöiden. Apteekin tilojen alkuperäinen sisustus on hävinnyt aiempien käyttötarkoituksessa tapahtuneiden muutosten
yhteydessä.
Pihapiirin toinen, kaksikerroksinen, puurunkorakenteinen asuinrakennus, on rakennettu 1930-1940 lukujen taitteessa ja nykyisin se on asumaton. Matalammassa, osin hirsi-, osin lautarakenteisessa
piharakennuksessa, oli apteekin lasi- ja pullovarasto, leipomo, sauna-pesutupa, ratsutalli ja muutaman
lehmän navetta. Apteekin muutettua leipomosta tehtiin lääkärin vastaanottotila ja siinä on toiminut myös
kukkakauppa. Tämä sivurakennus o n nyt osin kesähuoneina sekä varasto- ja verstaskäytössä.
7. Lainamakasiini rakennettiin 1859, heti keisarillisen lainamakasiiniasetuksen (1857) astuttua voimaan. Rakennuttaja oli Herman Israelinpoika Rämälä. Rakennuksen tilavuudeksi saatiin 1000 tynnyriä
viljaa jaettuna kuuteen laariin siten, että kylvösiementä varten oli kaksi laaria, hätäapuviljaa varten
neljä laaria. Jokaisen talon tuli osallistua rakennuskustannuksiin manttaaliosuuksiensa mukaan. Työhön tuli osallistua jokaisen 15-60-vuotiaan miehen.
Seinät ovat kaksinkertaiset ja seinien välissä on tyhjää tilaa 60 senttiä varkauksien varalta. Lainajyvästö lakkautettiin vuona 1987. Sen jälkeen rakennus
on ollut Ähtärin kaupungin omistuksessa ja ÄhtäriSeuran käytössä. Kaksikerroksinen viljamakasiini on
luonnonkiviperustalla. Pitkänurkkainen hirsirakennus on vuorattu pystypontilla, päätykolmiot vaakapontilla, nurkat on koteloitu ja satulakattoa kattaa
tiili. Julkisivussa erottuvat mustiksi maalatut, julki-
Kuntala
88
Vanha apteekki
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
sivua rytmittävät leveä vesilista, följarit ja kulmalautojen reunat. Umpiräystäissä on ns. kissanpenkit,
räystäässä leveä, kaariaiheinen lista, nurkissa pieni
koristeaihe. Portaat, joissa on neljä askelmaa, ovat
lohko- ja luonnonkivistä. Viljamakasiinia ympäröivä kasvillisuus on tiheää ja aiheuttaa osaltaan mm.
alimpien hirsien heikentymistä. Viljamakasiinin perustuksen ja alimpien hirsien kunto tulee kartoittaa ja
tehdä tarvittavat kunnostustoimet.
8. Ähtärin kirkko, kuvaus sivulla 56
9. Hankola mainitaan kestikievarina jo 1700-luvulla. Saman suvun hallussa paikka on ollut 1700-luvulta asti. Hankolan taloja oli kolme, joista nykyinen
Ähtärin museo on yksi. Hankolan talo on jatkanut
kestikievariperinteitä, sillä sodan jälkeenkin siinä oli
matkustajakoti ja Gasthaus-tyyppinen majatalo. Hirsirunkoinen päärakennus on Juho Inhan rakentama ja vuodelta 1883. Eri vaiheissa tehtyjä muutoksia
ovat mm. muutokset kuistissa joka alkuaan on ollut 2-kerroksinen, nykyisin 1-kerroksinen. Peruskorjausten yhteydessä rakennuksen vuoraus ja kate on
uusittu, myös ikkunat ja sisätilat on uusittu. Rakennuksen räystäslista on koristeellinen, 3-jakoisten ikkunoiden listoissa on nuppikoriste. Asuinrakennuksen ympärillä on orapihlaja-aita, takana puutarhaa,
jossa erottuvat hiekkapintaiset käytävät ja ajallisesti kerroksellista kasvillisuutta. Ne kertovat puutar-
89