Huvilat
Mytkäniemessä on sijainnut norjalaistyylin mukainen kaksikerroksinen huvila, jonka rakennutti vaasalainen I.V.Hasselblatt. Rakennus oli aikanaan
merkittävä ja sitä käytiin ihmettelemässä matkojen
takaa. Rakennus on tuhoutunut tulipalossa. Salmela rakennettiin kesähuvilaksi Nääsinsalmen rannalle
1800-luvun lopussa. Rakennus on saneerattu ja siinä asutaan nykyään ympärivuotisesti. Ähtäriin sijoit-
Tyviniemi
tuu myös Etelä-Pohjanmaan vanhinta, alkuperäisen
luonteensa kesähuvilana säilyttänyttä rakennuskantaa. Tyviniemen ja Ambergin huvilat ovat 1900-luvun
alusta. Erityistä on molempien säilyminen ulkoiset
piirteensä säilyttäneinä kokonaisuuksina. Molempien kohteiden sisätilat ovat samoin säilyttäneet piirteensä, suurelta osin myös alkuperäinen kalustus on
säilynyt.
Kaupunkien herrasväen tavaksi tuli 1800-luvun loppupuolella hakeutua kesänviettoon maaseudun rauhaan. Moni maatalo Ähtärissäkin tarjosi kesävieraille majoitusta ja täysihoitoa. Paitsi talojen kesävieraita,
Ähtäriin alkoi vähitellen hakeutua myös huvila-asukkaita. 1800-luvun loppuvuosina käynnistyi huviloiden
rakentaminen Ähtärissä ja aikaa pidetään huvilakulttuurin alkuna Ähtärissä. Vanhimmat huvilat kohosivat
poikkeuksellisen komeille paikoille. Esikuvia ja vaikutteita rakennuksiin saatiin eri puolilta, herraskartanoista ja renessanssihuviloista, pienistä ja suurista, läheltä ja kaukaa.
Salmela
Pohjalainen-lehti kertoi vuonna 1894 että ”eräs herrasmies rakennutti ns. Nääsinsalmen rannalle itselleen kesäasuntoa hyvin ihanalle paikalle, josta on
saanut työtä parikymmentä miestä”. Rakennuttaja oli
valtionrautateiden liikennetirehtöörin apulainen K.J.
Rosenbröijer, jonka kerrotaan saapuneen Inhan asemalle näyttävästi itselleen varaamassaan salonkivaunussa. Rosenbröijeriltä huvila siirtyi tukkukauppias
Carl Finnilän omistukseen. Siitä tuli Finnilän vaasalaisten vieraiden suosima kesänviettopaikka. Metsähallitus omisti Salmelan Finnilän jälkeen, rakennuksessa asuivat Metsähallituksen piirimetsänhoitajat
perheineen. Rakennuksessa toimi Inhan asemanseu-
dun koulu 1940-luvulta vuoteen 1952, Inhan aseman
koulu valmistui vuonna 1953. Salmela oli 1970-luvulla mm. sotainvalidien käytössä virkistys-, kokous- ja
juhlapaikkana, Tämän jälkeen se siirtyi yksityiseen
asuinkäyttöön. 1985 rakennuksesta muodostettiin
asunto-osakeyhtiö jossa on kolme erillistä asuntoa.
Amberg
Ähtärinjärven itärannalla sijaitseva Tyviniemen huvila on rakennettu todennäköisesti 1920-luvun puolessa välissä. Huvilan hirsinen runko on vanhempi, se
on siirretty järven toiselta puolelta Letkonkydön mailta, josta Elis Huhtiniemi siirrätti rungon ja laajensi sen
huvilakseen.
Ähtärinjärven eteläisimmässä pohjukassa, sijaitseva Ambergin huvila on rakennettu todennäköisesti vuonna 1925 alun alkaen metsästysmajaksi. Paikka on poikkeuksellisen hieno. Maasto on varvikkoista
kalliota, mäntypuusto on vanhaa ja kookasta,huvila
sivurakennuksineen sijaitsee suojaisesti omassa rauhassaan. Vuodesta 1939 huvilarakennus on ollut yksityiskäytössä. Nurkkakivien varassa kalliolla seisova
punavalkoinen huvilarakennus on suorakaiteen muotoinen. Rakennuksessa on jyrkkä satulakatto, joka
näkyy sisätilojen avaruutena aumataitteisen laipion
myötäillessä vesikaton suuntaa. Korkea tupatila on
kauttaaltaan mäntypaneloitu ja se on edelleen hieman metsästyshenkisesti sisustettu. Huvilan vanhaa
tunnelmaa on pyritty vaalimaan, kokonaisuus onkin
varsin aito ja alkuperäinen. Pohjoispäässä on viehättävä avokuisti, veranta, joka lienee lisätty 1930-luvulla. Siitä avautuvat huikaisevat näkymät alas järvelle.
Ikänsä puolesta huvila edustaa Etelä-Pohjanmaan
vanhinta, alkuperäisenä säilynyttä huvilarakennuskantaa.
Vanha huvila on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Sisätiloille leimaa-antavaa on avaruus. Tupa,
alkuperäinen vanha hirsinen runko, on noin 4,5x5
metriä laaja ja sen laipio taittuu aumamaisesti vesikaton myötäisesti. Länsipäädyn lasihuoneesta ja sen
yläpuolella olevalta parvelta sekä lasitetulta kuistilta
avautuvat näkymät Ähtärinjärvelle. Huvilan rannassa
oleva idyllinen sauna on rakennettu vanhasta hirsisestä vilja-aitasta.
Tyviniemessä ennen niemen kärkeä sijaitsee lisäksi
1960-luvulla rakennettu huvila. Se sijaitsee paikalla,
jossa on sijainnut vanha Tyvi-Miinan talo. Ähtärinjärvessä kerrotaan olevan Miinankivi sillä kohtaa, jossa
Tyviniemen vanha Wilhelmiina, Tyvi-Miina, vajosi jäihin, mutta pelastui hukkumiselta kivelle osuessaan.
Ennen 1960-lukua ja tien rakentamista Tyviniemeen
kuljettiin veneellä Ähtärinsalmesta, missä sijaitsi venevaja.
Salmela sijaitsee luonnonkauniilla paikalla, niemekkeellä Väliveden ja Hankaveden yhdistävässä Nääsinsalmessa. Huvila on myös osa kulkijan maisemaa. Pohjoispuolella kulkee Ähtäristä Myllymäelle
johtava tie, eteläpuolitse kulkee junarata Inhasta Ähtärin keskustaan. Radan puolella, nykyisten lehmusten välissä on kulkenut pistoraide pihapiiriin.
Kookas päärakennus seisoo kivipilarien varassa, rakennus on osin 2-, 1 ½- ja 1- kerroksinen. Pitkänurkkaista hirsirunkoa kattaa peiterimoitettu pystylaudoitus. Veranta radanpuolella on sisäänvedetty, lisäksi
rakennuksessa on kaksi avokuistia ja ulkoneva parveke. Katteena on satulakatto, jonka päädyissä on
auma, konsolien päät ovat koristeelliset. T-ikkunoista osa on alkuperäisiä. Rakennus on uusittu tulipalon jälkeen 1989-90.
Salmela
82
Tyviniemi
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
Amberg
83