Inhan kylätalo Vuorela
Mustikkavuoren tanssilava
Vapaa-ajan ympäristöt
Näköalapaikat ja tanssilava
Yhdistysten rakennukset
Vuonna 1904 perustettiin Inhan työväenyhdistys,
jonka toimesta valmistui Inhan työväentalon Vuorelan ensimmäinen osa vuonna 1907. Toiminta Saarikyläntien varressa olevassa työväentalossa oli alkuvuosina vilkasta, 1920-luvulla alkoi näyttämötoiminta.
Vuorela oli kylän toiminnan keskipiste; painikilpailujen, tanssien ja iltamien pitopaikka. 1970-luku aina
1980-luvun puoliväliin asti oli bingo-toiminnan aikaa.
Inhan työväenyhdistys lahjoitti talon tontteineen sen
nykyiselle omistajalle, Inhantehtaan Kyläyhdistys ry:
lle vuonna 1999. Kyläyhdistys aloitti rakennuksen
laajan peruskorjauksen hankkeena vuonna 1999.
Vuorela on paikkakunnan suurin kylätalo.
Peränteen nuorisoseura, Metsälä rakennettiin
1905, sitä korjattiin ja laajennettiin 1921 ja peruskorjattiin1990-luvun lopussa. Sota-aikana talo on toiminut armeijan varastona. Peränteen maamiesseura
osti talon 1970-luvun alussa, jolloin talossa järjestettiin bingotoimintaa. Vuonna 1991 maamiesseura
muutti nimensä Peränteen Kyläseuraksi. Metsälän
avoin pihapiiri sijaitsee maisemallisesti keskeisesti
Peränteentien varressa. Myllymäen nuorisoseurantalo, Myllymäen Pirtti on rakennettu Palkkikankaantien varteen 1927. Ähtärinrantalaiset saivat oman
nuorisoseuransa vuonna 1908. Ähtärinrannan
Seurantalo on rakennettu vuonna 1922. Mäkikylän nuorisoseurantalo, Tähkälä on Mäkikylän nuorisoseuran toimesta rakennettu 1920-luvulla Pihlajavedentien varteen. Tontin lahjoitti G.A. Serlachius.
Seurantalot ovat muuttuneet kylätaloiksi. Kyläkoulujen sulkeuduttua ja siirryttyä yksityisomistukseen kylätalot ovat tärkeitä kokoontumispaikkoja. Toiminta
on vilkastunut ja kylätaloja on viime vuosina kunnostettu.
Peränteen kylätalo
Paikallisten ja matkailijoiden ihailemia näköalapaikkoja ja usein myös kokoontumispaikkoja ovat olleet Ähtärin lukuisat mäkien laet; Kirkonmäki, Hangonmäki ja Riihimäki, Kellomäki, Myllymäki, ja
Linnavuori, Kolunmäki, Teivaanmäki ja Huikuri. Alastaipaleen, Peränteen ja Pusaanjärven taloista avautuvia maisemia on ihailtu kauan, Montinlahti ja Peränteen Punkaharju, Niemisvesi, Ähtärinrannan
maisemat, Inhan tienoolta Moksun seutu sekä Tuomarniemi, ovat olleet ja ovat Ähtärin edustavimpia
kulttuurimaisemia. Myllymäen Linnavuori on kauan ollut kyläläisten kokoontumispaikka. Törön kentällä on Ähtärin nuorisoseura järjestänyt juhlia ja urheilukilpailuja, Ukonvuorella on tanssittu, Ähtärin
työväentalon ja urheilukentän laidassa olevat tanssilavat ovat koonneet väkeä, Suihkonsaaren lavalla
on tanssittu vielä sotien jälkeen. Asemanpuistossa
on nähty urheiluesityksiä, siellä ovat myös säätyläiset kokoontuneet.
Mustikkavuoren tanssilava sijaitsee Ouluveteen
työntyvän niemen luoteisrannalla, Mustikkavuoren pohjoispuolella. Lavan kupeesta nousee jyrkästi metsäinen Mustikkavuori pururatoineen ja ulkoilualueineen. Tanssilavan rakentaminen aloitettiin 1954
ja ensimmäiset tanssit tanssittiin vappuna 1955. Tarvittava betoni ja hiekka tuotiin vastarannalta Nahkurin rannasta ja lava rakennettiin ammattimiesten
sekä talkooväen voimin. Mustikkavuoren lavalla pidettiin tansseja aina 1980-luvulle asti, jolloin ravintolat veivät asiakkaat ja talkooväen mukanaan. Lavojen suosion taas kohotessa Ostolan Kyläseuran
hallinnoima hanke saneerasi lavan entiseen muotoonsa, saniteettitilat ja keittiö uusittiin. Lavan omistaa nykyään Ähtärin Urheilijat ry. Rakentamisajalleen
tyypillinen tanssilavarakennus on säilyttänyt ulkoiset
piirteensä ja omaa näin sekä kulttuurihistoriallista että rakennushistoriallista arvoa. Lavan vieressä, katseilta p iilossa on myös Laitakarin uusklassistinen, alkuperäiset piirteensä säilyttänyt kesähuvila.
Myllymäen Pirtti
80
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
81