Rautatieympäristöt
Ähtärissä on kolme merkittävää asemaa; Myllymäki, Inha ja Ähtärin asema. Myllymäen asemalla on
ollut merkittävä vaikutus koko Ähtärin kehittymiselle, sen elinkeinotoiminnalle ja yhdyskuntarakenteelle. Asemarakennusten edustama rakennustapa ja
Valtionrautateiden korkeatasoinen puutarha-arkkitehtuuri vaikutteineen on tänäkin päivänä nähtävissä ähtäriläisessä rakennuskulttuurissa ja sen hoidetuissa pihoissa ja puutarhoissa. Näistä Myllymäen ja
Inhan asemaympäristöt kuuluvat Museoviraston ja
Valtionrautateiden tekemään suojelusopimukseen.
Myllymäen ja Inhan asemaympäristöt ovat siirtyneet
yksityisomistukseen ja Ähtärin asemakin on myytävänä vuonna 2009. Santamäessä Inhassa on alkuperäiseen asuun palautettu yhden vahtimiehen vahtitupa.
Myllymäki
Asemarakennus rakennettiin vuonna 1880 rautatierakentamista koskevia tyyppipiirustuksia soveltaen. Ne lienee laatinut yli-insinööri Knut Nylander,
jonka suunnittelemina Vaasan ja Oulun rautateiden
asemarakennuksia pidetään. Myllymäen asemarakennuksessa on paljon valtion rautatierakentamiselle ominaisia piirteitä; se on jämäkästi, junaliikenteen tärinän kestäväksi rakennettu, julkisivuissa on
komeita ornamentteja, kimppupilastereita, T-malliset ikkunat, ristikkäisyyttä, frontoneita ja veistoksellisia yksityiskohtia. Leimaa antavaa ovat sorvaamalla
tehdyt yksinkertaiset ja klassisoivat aiheet, seinäpinnan jaottelu uusrenessanssivuorauksella ja pilasterit sekä jykevät yksityiskohdat kuten ikkunoiden de-
taljoidut liitoskohdat sekä räystäiden alusruoteiden
muotoilut. Pohjaratkaisu on symmetrinen. Ensimmäisen ja toisen luokan matk ustajille oli omat odotustilansa. Asemarakennus on säilynyt pääpiirteissään ulkoasultaan alkuperäisenä. Ulkovuorausta on
uusittu ja peilinauhat ilmeisesti poistettu ikkunoiden
alapuolelta.
Asemapihalla radan varrella sijaitsevaa hirsirakenteista jykeväkivijalkaista vanhaa tavaramakasiinia
kunnostetaan parhaillaan. Asema-aukion toisella
puolella on 1890-luvulla rakennettu puurakenteinen,
vaakalautaverhoiltu, vaaleasävyinen asuinkasarmi,
ns. Yläkasarmi, ja sen puna-valkoinen, hirsirakenteinen, räystäiltään koristeellisesti muotoiltu ja hyväkuntoinen talousrakennus sekä punatiilinen kunnoltaan merkittävästi heikentynyt käymälärakennus,
jotka ovat nykyään muun tahon omistamassa vuokra-asuinkäytössä. Ratapihan toisella puolella on punatiilinen veturitalli, ‘Pääskylinna’, vuodelta 1893,
jossa on nykyään yksityisen omistama metalliteollisuuden alihankkijan verstas ja joka on huolellisesti kunnostettu. Veturitalli on Vaasan lisäksi rataosuuden ainoa. Sinne on mahtunut neljä veturia ja
kääntöpyörä, joka helpotti vetureiden käsittelyä. Veturitallin pihalla on myös punatiilinen korkea vanha
varastorakennus. Alueen pohjoispuolella sijainnut
vuonna 1882 valmistunut tilapäismajoitukseen käytetty Alakasarmi on purettu. Aseman puistossa on
säilynyt joitain vanhoja jalopuita ja muita kasveja,
mutta muuten se on merkittävästi muuttunut. Puistot jalopuineen, puukujineen ja kukkaistutuksineen
muodostivat olennaisen osan asemaympäristöjä.
Yllä rautatieasemarakennus, pääsisäänkäynti radan puolella pohjoisessa ja asemarakennus pohjoispuolelta. Keskellä talousrakennus ja yläkasarmi, asuinrakennus. Alinna veturitalli.
Ähtärin vuosina 1879-1883 rakennettu Myllymäen asema rakennettiin erityisen suureksi ja komeaksi,
koska Myllymäestä kaavailtiin yhteysrataa Jyväskylään. Tämä toteutui kuitenkin Haapamäeltä. Myllymäki
on Tampere-Vaasa -radan ainoa tasoltaan III-luokan asema. Asemarakennuksessa oli asemaravintola
anniskeluoikeuksineen ja ravintolanpitäjällä asunto. Rautatieasemalla toimi posti vuodesta 1888 alkaen. Myllymäen tavaraliikenne oli 1920-luvulle asti paljolti puutavarakuljetusta ja alussa, vuosina 18831905 myös paikallisten tervatehtaiden tavarankuljetusta. Vuonna 1928 rakennettiin pistoraide Mäiskälään kivilouhimolle. Aseman ympärille kehittyi rautatieläisten asutusta ja vuosina 1883-1930 Myllymäeltä
sai toimeentulonsa 200-250 rautatieläistä. Sotien jälkeen henkilöliikenne keskittyi Ähtärin asemalle ja
tavaraliikenne enemmän Myllymäelle. Ähtärin asemat olivat Etelä-Pohjanmaan itäisen ja eteläisen alueen keskuspaikkoja Parkanon radan valmistumiseen asti vuonna 1971. Paikallisliikenteen juna pysähtyy
Myllymäen asemalla edelleen, vaikka itse asemarakennus piha-alueineen on ollut yksityisessä käytössä
vuodesta 2001 lähtien, Villa Mercedes -ateljee- ja näyttelytilana.
60
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
61