Myllyrakennukset
Talonpoikaisia vesimyllyjä lienee Ähtärissä ollut jo 1600-luvulla. Ähtärin talolliset jauhattivat viljansa pienissä kotitarvemyllyissä, joita sijaitsi sopivissa joissa ja puroissa eri puolilla pitäjää. Vuonna 1864 Ähtärissä oli 12 kotitarvemyllyä.
Enimmillään niitä oli vuonna 1886, jolloin kotitarvemyllyjä oli jo 38. Näistä 22 jauhoi viljaa tuulen voimalla.
Ähtärin ensimmäinen vesimylly juontaa juurensa vuodelta 1833, jolloin pietarsaarelainen kauppias Malm ja ähtäriläinen tilallinen Gadd anoivat senaatilta lupaa saada perustaa mylly Inhanjokeen Ähtärissä. Vuoteen 1879 mennessä
liikemyllyjen määrä oli noussut kolmeen myllyyn, joita olivat Inhan patruunan mylly, Vääräkosken mylly ja Kolunkosken mylly. Ähtärin ensimmäinen höyrymylly valmistui tiettävästi 1885 Reijoon. Siellä höyrykone pyöritti yhtä kiviparia
12 hevosvoiman teholla.
Ähtärissä nykypäivään säilyneitä vesimyllyjä ovat
Reijon mylly, Vääräkosken voimalaitoksen myllyrakenteet, Kolunkosken myllyrakennus, Kortteisen
mylly ja heikkokuntoinen Haapajoen mylly. Näistä Kolunkosken ja Kortteisen myllyistä koneisto on
jo hävinnyt ja myllyrakennukset ovat nykyään vapaa-ajan ympäristöjä. Haapajoen mylly on erittäin
heikkokuntoisena häviämässä. Reijon mylly Niemisjoessa on tärkeä, sillä kohteen sijainti Reijon sillan kupeessa kylätien varressa on keskeinen. Vääräkosken tiilinen myllyosa Vääräkosken alatehtaalla
on osa valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltua rakennettua kulttuuriympäristöä.
Reijon mylly
Reijon kylässä, Niemisjoen Reijonkoskessa sijaitsevan Reijon myllyn ovat perustaneet K. Hokkanen ja
A. Kauppala vuonna 1888. Alempana samassa koskessa on ollut Hautaloiden omistama mylly, joka purettiin ja sen jauhatusoikeudet siirtyivät Reijon myllylle. Reijon myllyn voimanlähteenä on alusta lähtien
ollut turbiini. Turbiinin teho oli 8 hevosvoimaa. Mylly
on ollut nykyisellä omistajalla vuodesta 1952 lähtien.
Myllytoiminta lopetettiin vuonna 1959, jolloin mylly
muutettiin sähkölaitokseksi. Silloin myllystä otettiin
sähköä kahteen talouteen. Sähkön tuotanto lopetettiin, kun myllyn yläpuolelle rakennettiin silta 1980-luvun loppupuolella. Myllyn pärekatto on uusittu vuonna 1974, myllyrakennuksen perustusta on korjailtu
ja alimpia hirsiä uusittu 1996. Patorakenteet on purettu. Myllyrakennus on kohtalaisen hyvässä kunnossa.
Tuulimyllyjä on Ähtärissä vain vähän. Tenhusen tuulimylly Niemisvedellä (kuvassa ylhäällä vasemmalla)
on Ähtärin ainoa alkuperäisellä paikallaan oleva tuulimylly. Se lienee 1850-luvulta ja tyypiltään ns. harakkamylly. Alaosan muodostaa 8-kulmainen hirsistä salvottu huone, jossa jauhaminen tapahtui. Myllyn
kate on uusittu ja hyväkuntoinen. Siipien uusittu runko on varastoituna ja palautettavissa paikalleen. Majaniemen mylly (kuva ylhäällä keskellä) on siirretty lä-
histöltä sen nykyiselle paikalle muutama vuosi sitten.
Tuulimylly on tällöin kunnostettu, siivet on rakennettu Hiiron myllyn mukaan. Museoalueella olevan Hiiron myllyn (kuva ylhäällä oikealla) on rakentanut todennäköisesti Abraham Hiironmäki v. 1875. Hiiron ja
Majaniemen myllyt ovat itäsuomalaista tyyppiä olevia jalkamyllyjä.
Lue lisää:
• Vanhaa Ähtäriä s. 114-118
Tuomo Härkönen
Matti Annalan 1934 ikuistamassa maalauksessa näkyvät
Tenhusen tuulimyllyn siivet, mylly vaikuttaa punamullatulta.
Reijon mylly
54
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
Lamminmäen tilalla Virtain rajalla on notkelmassa puron
varrella, viljapellon laidalla, pieni 1700-luvulta peräisin oleva kotitarvemylly. Mylly on arvokas osa kulttuurimaisemaa ja
sen kunnostaminen myllynkivet palauttaen olisi suotavaa.
55