Navettarakennukset
Riihet ja pajat
Vanhimmat navetat olivat hirsirakenteisia. Nämä puiset navettarakennukset jäivät lyhytikäisiksi, sillä karjasuojan kosteus tunkeutui rakenteisiin ja aiheutti nopeaa lahoamista. Maatalouden vaurastuminen näkyi 1800-luvun loppupuolella,
jolloin navettojen koko kasvoi. Tämä näkyy myös Ähtärin eri puolilla säilyneinä suurina navettarakennuksina. Puurakenteisista navetoista siirryttiin kivirakenteisiin, Ähtärin lujaa peruskalliota käytettiin kivinavettojen rakennusmateriaalina ja rakennusten perustuskivinä. Rakennustyön tekivät pitäjää kiertävät paikalliset kivimiehet. Kivinavettoja rakennettiin ensin luonnonkiviä latomalla, vähitellen lohkotuista luonnonkivistä ja lopulta hakatuista kiviharkoista. Osa näistä
rakennuksista on edelleen käytössä ja osa maaseudun rakennusperintöä. Muutama merkittävä navetta on säilynyt
raunioituneena maamerkkinä. 1900-luvun alkupuolelta lähtien navettojen rakennusmateriaalina oli usein tiili, se yhdistyi erityisesti sotien jälkeen rakennetuissa navetoissa rankorakenteiseen puuosaan. Uusimmat karjasuojat Ähtärissäkin
muistuttavat peltikuorisina halleina teollisista rakentamista.
Puurakenteiset navetat
Riihiä oli suurimmissa taloissa ennen kaksi, joskus useampiakin, kukin erikseen omalla peltoalueellaan. Yksinkertaisimpaan riiheen kuului vain kuivaus- ja puintihuone, riihi. Kehittyneemmässä muodossa oli lisäksi riihilato tai ainakin
kylkiäishuone, ruumenmökki. 1800-luvun lopussa alettiin rakentaa luuvia puinnin helpottamiseksi. Puimakoneiden
yleistyessä 1950-luvulla riihet menettivät asemansa puintitiloina ja ne muuttuivat usein varastotiloiksi.
Pienikokoinen Jäkäläniemen riihi (kuva alhaalla vasemmalla) Peränteen tien eteläpäässä on esimerkki
pienikokoisimmasta riihityypistä. Erkkilän riihi Vääräkoskella (kuvassa alhaalla oikealla) on rakennettu 1800-luvun puolivälissä. Kiviperustalla, osin lohkokivien varassa seisovassa hirsikehässä on kaksi
riihiosaa, kooltaan n. 7mx7m. Pohjoispuolen osa on
vanhempi. Alkuperäinen pärekate on vaihtunut peltiin. Riiheä on käytetty viimeksi, ennen leikkuupuimurien yleistymistä, 1960-luvun lopulla. Rakennuksen
edessä on ollut ns. hevoskierto. Moksun riiheä kunnostettiin vuonna 2008, kuva sivulla 70. Kaksihuoneinen kookas riihirakennus kengitettiin, seinät tuettiin följarein ja huonokuntoinen eteläseinä suojattiin
pystyllä peiterimalaudoituksella. Samalla katto ka-
tettiin pärekatteella. Työn tekivät Seinäjoen ammattikorkeakoulun rakennuskonservaattoriopiskelijat yliopettajansa Matti Laineen johdolla. Multamäen riihi
(yläkuvassa) Vuorimäellä Liesjärven tien varressa on
tärkeä osa Multamäen kulttuurimaisemaa.
Muutamia pajarakennuksia on säilynyt päiviimme
Ähtärin eri puolilla, mm. Haapaniemessä, Tenhusessa, Lamminmäessä ja Heikkolassa Liesjärven tien
varressa. Moksun pajan kunnostamista suunnitellaan, samoin Ähtärin kotiseutumuseon pajarakennuksen esineistö tullaan järjestämään. Monissa vanhoissa asuinrakennuksissa, aitoissa ja riihissä on
edelleen tallella taidolla tehtyjä lukkoja ja saranoita
osoituksena ähtäriläisten kyläseppien käsityötaidosta ja pajakulttuurista.
Suihkon navetta-tallirakennus 1800-luvun lopulta (kuva vasaemmalla) on ollut ennen läpiajettava. Punamullattu suurikokoinen
hirsirakennus seisoo lohkokivillä. Ikkunat ovat säilyneet alkuperäisinä, kattotuolien päät ovat koristelovetut. Hankaniemen komea
navettarakennus (kuva keskellä) on kunnostustöiden yhteydessä säilyttänyt katon lapekattoiset valoaukot. Ohraniemen isokokoinen navetta-tallirakennus (kuva oikealla) on 1930-luvulta. Sen ikkunoissa on viitteitä jugendista. Punamullattu suurikokoinen
navettarakennus seisoo lohkokivillä, myös komea ajosilta on lohkottua kiveä.
Kivinavetat
Komeaa kivityötä edustaa mm. Myllymäen Honkamäen kivinavetta (kuva keskellä), joka sijaitsee Myllymäeltä lähtevän Palkkikankaantien varressa. Kivinavetta on tasakertaan säännöllistä lohkokiveä, kivi myötäilee kauniisti myös ikkunoiden yläkaarta.
Vuosiluku 1887 kertoo rakentamisajankohdan. Navetan yläosa on lyhytnurkkaista hirttä, ikkunat ovat 2-jakoiset ja pieniruutuiset,
yläosastaan kaarevat. Komeita kivinavettoja löytyy Ähtärissä useita mm. Majaniemestä (kuva vasemmalla) ja Haapajoelta. Pappilan komea kivinavetta vuodelta 1895 on Juho Inhan rakentama ja on ollut uuden seurakuntakeskuksen suunnittelun lähtökohta.
Komeita kivinavetan raunioita on useita eri puolilla Ähtäriä, kom eimpia lienevät Hautalan kivinavetta Niemiskylässä, Hirvimäen
navetan luonnonkivirauniot (kuva oikealla) Vuorijärventien varressa ja Jukolan lohkokivinavetan rauniot Rämälänmäellä.
52
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
53