Vesiteitä kyliin ja kirkolle – Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma 2014 | Page 42

Viljelykset, laitumet, pihapiiri ja puutarha rajattiin toisistaan puuaidoilla, riukuaita oli vanhin ja yleisin aitatyyppi. Kevytrakenteisena ne ovat ajansaatossa hävinneet. Kiviaidat ovat olleet Ähtärissä yleisiä ja säilyneet paremmin. Komeita luonnonkivistä ladottuja aitoja näkee mm. Multamäessä, Tempakassa, Lampimäellä ja Rouvanmäellä. Istutettavista puuaidoista yleisin on ollut kuusiaita. Ehkä pitäjän komein esimerkki löytyy Niemisveden Tenhusesta, jossa kolmimetristä, leveää ja säännöllisesti leikattua kuusiaitaa on vaalittu 1940-luvulta lähtien. Tuomarniemen vaikutus seudulla näkyy, vaikutteet ovat levinneet ja taimia siirtynyt Ähtärin eri puolille. Siperianpihta on tyypillinen maatalojen pihapuu, lehtikuuset ovat yleisiä. Vaateliaita tammia ja jopa saarnia näkee menestyvinä suurikokoisina yksilöinä ravinteikkaiden mäkien lakialueilla. Sisääntuloa korostavat puukujanteet ovat Ähtärissä harvinaisia. Omenatarhat ovat Ähtärissä yleisiä, ne sijaitsevat usein mäkien lakialueilla, myös jalojuurista hapan- kirsikkaa esiintyy vanhoilla pihoilla melko yleisesti. Ähtäriläistä alkuperää oleva, kestävä omenalajike ”Mummonpuu” on otettu taimilisäykseen ja esiintyy muutamien taimistojen hinnastoissa. Alkukesän kukkivat pihasyreenipensaat ovat tärkeä osa ähtäriläistä kulttuurimaisemaa. Muita vanhoja pensaslajeja ovat terttuselja, Siperian hernepensas, kuusamat, tuoksujasmike ja angervot, joista yleisimpinä rusopajuangervo ja pihlaja-angervo. Perinteiseen pihapiiriin kuuluvat juhannusruusu ja suviruusu ovat luonnonvaraisina kasvavien metsäruusujen lisäksi yleisiä Ähtärissäkin. Pitkään koristekasveina viljellyt iirikset, malvat ja pionit ovat tyypillisiä ähtäriläisiä perinneympäristön koristekasveja. Kevään ensimmäisiä kukkia ovat laajoiksi kasvustoiksi levinneet ja pitkään viljellyt kevätesikot ja lemmikit ja vuosi vuodelta rehevöityvät talonpoikaiset narsissimättäät. Niitä seuraavat iirikset, lupiinit ja erilaiset liljat kuten keisarinkruunu ja varjolilja. Muita vanhojen pihojen koristekasveja ovat suopayrtti, lehtosinilatva, palavarakkaus, särkynyt sydän, ukonhattu, kultapallo ja syysleimu. Vehmasmäen asemapiirros yllä ja pihapiiri talviasuisena sivun alalaidassa. Pihapiiristä puutarhaksi Lamminmäen pihapiirissä lähellä Virtain rajaa on säilynyt poikkeuksellisen runsaslukuisesti vanhaa rakennuskantaa Pohjalainen pihapiiri oli pitkälle 1800-luvulle yksinkertainen, ehkä talon nurkalla kasvoi pihapihlaja, kaivopolun varressa komea metsäruusu, lähimetsästä siirretty. Suomeen puutarhakulttuuri tuli luostareiden kautta. Vaikutteet levisivät vähitellen kartanoista ja pappiloista talonpoikaisiin ympäristöihin, rautatiepuistot vaikuttivat ympäristössään. Vasta 1800-luvun lopulla tulivat istutetut puut pihoille ja teiden varsille ja marjapensaat pihoille. Vähitellen kasvitarhat alkoivat olla soveliaita myös talonpoikien lasirivien alla. Vanhan ajan koristekasveja: 1. jalopioni 2. päivänlilja 3. Mustialanruusu 4. helluntainarsissi 5. rusopäivänlilja 6. pihasyreeni 7. 8. 9. 10. 11. 12. kultapallo ukonhattu tarhapioni koristejasmike jalokiurunkannus varjolilja Niemisveden Kauppalan kasvillisuus on kiinnostavaa: Suuresta omenatarhasta on näihin päiviin säilynyt merkittävä osa, pihapiiriä rajaava kuusiaita antaa suojaa. Maisemallisesti vaikuttava sijainti korkean mäen laella, jolta avautuvat huikeat näkymät alas Niemisvedelle, antaa erityiset puitteet Kauppalan pitkään hoidetulle puutarhalle. Kevätaspekti yllättää, ensiairut puutarhassa on kaikkialle nurmikkoon levinnyt punakukkainen sinivuokko. Sinivuokkojen kuihtuessa kukinnan alkaa pian vaatimaton lemmikki. Ei kuitenkaan yleinen vaaleansininen, vaan kaikkialla puhtaanvalkoinen lemmikkimatto, siellä täällä talonpoikaisten ”herrasväennarsissien” eli kerrattujen helluntainarsissien täplittämä. Kesän kohokohtia on valkean paratiisililjan kukinta, jota pian jatkaa harvinainen valkea varjolilja. Todennäköisesti jossain sinnittelee myös valkea talonpoikaispioni ja paljon muuta. Pihapiiri ja sen kasvillisuus tulisikin inventoida. 40 ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA 41