Vesiteitä kyliin ja kirkolle – Ähtärin kulttuuriympäristöohjelma 2014 | Page 32

Ähtärin kaupunki Valtakunnallisesti arvokkaiksi teollisuusympäristöiksi on luokiteltu Inhan vanha teollisuusympäristö, nykyään Inhan Tehtaat, jossa toiminta käynnistyi 1851 sekä Vääräkosken pahvitehdas vuodelta 1897. Lue lisää sivuilta 73-74. Valtakunnallisesti merkittävän Tuomarniemen metsäoppilaitoksen yhtenäiseen jugendtyyliin rakennetut opisto- ja asuinrakennukset muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden metsäisellä niemekkeellä ja edustavat valtiovallan harjoittamaa laitos- ja opistorakennustoimintaa 1900-luvun alussa. Lue lisää sivuilta 78-79. Ähtärin kirkonseutu on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Aluetta ja sen rakennuskantaa kuvataan sivuilla 85-90. Reijon mylly Niemisvedellä Perännejärven rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvotettiin maakunnallisesti merkittäviksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi Jaakkola, Suihko, Hämeenniemi ja Matinaho. Kohdekuvaukset alkavat sivulta 104. Ilmakuvassa Ähtärinreitin kulttuurimaisemaa Alastaipaleella. Maisema-alue ylittää maakuntarajat ja jatkuu Virtain puolelle. Maisema-alueet Rakennetut kulttuuriympäristöt Peränteen maisema-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun Ähtärinreitin kulttuurimaisemaan. Maisemakokonaisuus alkaa Ähtärin Vääräkoskelta ja jatkuu naapurimaakuntaan Virroille Soininkylään asti. Seudun maasto on pienipiirteistä ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Soiden ja metsien ympäröimä asutus on keskittynyt vesistöjen rannoille. Maisema-alueen ytimen muodostaa pitkänomainen ja rantaviivaltaan rikkonainen Perännejärvi. Pitkään jatkuneen kaskeamisen seurauksena metsät ovat lehtipuuvaltaisia. Perännejärven ympäristössä on kivikautinen asuinpaikkakeskittymä. Kts. tarkemmin sivut 102-110. Myllymäen ja Inhan asemaympäristöt on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi Museoviraston ja Ympäristöministeriön inventoinneissa 1993. Myllymäki on Tampere-Vaasa -radan ainoa tasoltaan III-luokan asema. Asemarakennuksessa oli mm. asemaravintola anniskeluoikeuksineen. Inhan asemarakennus ja useat asuin- ja ulkorakennukset sijaitsevat luonnonkauniilla paikalla Hankaveden rannalla. Molemmat asemaympäristöt ovat siirtyneet yksityisomistukseen ja vapaa-ajan asunnoiksi 2000- luvulla. Kts. tarkemmin sivut 60-63 Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vuodelta 2005 maakunnallisesti merkittäviksi arvotettuja rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat Rintalankylä ja Rämälän kylä. lue lisää sivulta 118 alkaen. Maakuntakaavassa mainittuna merkittävänä vesirakentamisen kohteena on vuonna 1887 rakennettu Reijon mylly Ähtärin Niemisjoessa. lue lisää sivulta 54. Perinnebiotoopit Mikä on perinnebiotooppi? Niityt ja hakamaat kuuluvat luontotyyppeihin, joita sanotaan perinnebiotoopeiksi. Ne ovat syntyneet pitkään jatkuneen perinteisen laidunnuksen ja niiton myötä. Yhteistä perinnebiotoopeille on, että ne ovat muokkaamattomia, lannoittamattomia sekä kylvämättömiä, mistä johtuen ne ovat usein niukkaravinteisia, mikä yhdessä jatkuvan käytön ohella on niiden lajistollisen monimuotoisuuden perusta. Sekä kasvi- että eläinlajistonsa puolesta luonnonniityt ja – hakamaat ovat maamme lajirikkaimpia elinympäristöjä. Mitä monipuolisempi niiden kasvillisuus on sitä, runsaampi on myös niiden hyönteislajisto. Jukola Rämälänmäellä Niityt ja hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti jo 1800-luvulta lähtien ja edelleen maatalouden rakennemuutoksen yhteydessä. Monien lajien elinympäristö on kadonnut ja lajit taantuneet. Koska perinnebiotoopit säilyvät vain hoitamalla, onkin erityisen tärkeää, ett