Ähtärin kaupunki
Valtakunnallisesti arvokkaiksi teollisuusympäristöiksi
on luokiteltu Inhan vanha teollisuusympäristö, nykyään Inhan Tehtaat, jossa toiminta käynnistyi 1851
sekä Vääräkosken pahvitehdas vuodelta 1897.
Lue lisää sivuilta 73-74. Valtakunnallisesti merkittävän Tuomarniemen metsäoppilaitoksen yhtenäiseen jugendtyyliin rakennetut opisto- ja asuinrakennukset muodostavat omaleimaisen kokonaisuuden
metsäisellä niemekkeellä ja edustavat valtiovallan harjoittamaa laitos- ja opistorakennustoimintaa
1900-luvun alussa.
Lue lisää sivuilta 78-79.
Ähtärin kirkonseutu on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Aluetta ja
sen rakennuskantaa kuvataan sivuilla 85-90.
Reijon mylly Niemisvedellä
Perännejärven rantaosayleiskaavan laadinnan yhteydessä arvotettiin maakunnallisesti merkittäviksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi Jaakkola,
Suihko, Hämeenniemi ja Matinaho. Kohdekuvaukset alkavat sivulta 104.
Ilmakuvassa Ähtärinreitin kulttuurimaisemaa Alastaipaleella. Maisema-alue ylittää maakuntarajat ja jatkuu Virtain puolelle.
Maisema-alueet
Rakennetut kulttuuriympäristöt
Peränteen maisema-alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuun Ähtärinreitin kulttuurimaisemaan. Maisemakokonaisuus alkaa Ähtärin
Vääräkoskelta ja jatkuu naapurimaakuntaan Virroille
Soininkylään asti. Seudun maasto on pienipiirteistä
ja korkeussuhteiltaan vaihtelevaa. Soiden ja metsien
ympäröimä asutus on keskittynyt vesistöjen rannoille. Maisema-alueen ytimen muodostaa pitkänomainen ja rantaviivaltaan rikkonainen Perännejärvi. Pitkään jatkuneen kaskeamisen seurauksena metsät
ovat lehtipuuvaltaisia. Perännejärven ympäristössä
on kivikautinen asuinpaikkakeskittymä. Kts. tarkemmin sivut 102-110.
Myllymäen ja Inhan asemaympäristöt on luokiteltu
valtakunnallisesti merkittäviksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi Museoviraston ja Ympäristöministeriön inventoinneissa 1993. Myllymäki on Tampere-Vaasa -radan ainoa tasoltaan III-luokan asema.
Asemarakennuksessa oli mm. asemaravintola anniskeluoikeuksineen. Inhan asemarakennus ja useat
asuin- ja ulkorakennukset sijaitsevat luonnonkauniilla paikalla Hankaveden rannalla. Molemmat asemaympäristöt ovat siirtyneet yksityisomistukseen ja
vapaa-ajan asunnoiksi 2000- luvulla.
Kts. tarkemmin sivut 60-63
Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa vuodelta
2005 maakunnallisesti merkittäviksi arvotettuja rakennetun kulttuuriympäristön kohteita ovat Rintalankylä ja Rämälän kylä.
lue lisää sivulta 118 alkaen. Maakuntakaavassa mainittuna merkittävänä
vesirakentamisen kohteena on vuonna 1887 rakennettu Reijon mylly Ähtärin Niemisjoessa.
lue lisää sivulta 54.
Perinnebiotoopit
Mikä on perinnebiotooppi?
Niityt ja hakamaat kuuluvat luontotyyppeihin, joita sanotaan perinnebiotoopeiksi. Ne ovat syntyneet
pitkään jatkuneen perinteisen laidunnuksen ja niiton
myötä. Yhteistä perinnebiotoopeille on, että ne ovat
muokkaamattomia, lannoittamattomia sekä kylvämättömiä, mistä johtuen ne ovat usein niukkaravinteisia, mikä yhdessä jatkuvan käytön ohella on niiden lajistollisen monimuotoisuuden perusta. Sekä
kasvi- että eläinlajistonsa puolesta luonnonniityt ja –
hakamaat ovat maamme lajirikkaimpia elinympäristöjä. Mitä monipuolisempi niiden kasvillisuus on sitä,
runsaampi on myös niiden hyönteislajisto.
Jukola Rämälänmäellä
Niityt ja hakamaat ovat vähentyneet voimakkaasti
jo 1800-luvulta lähtien ja edelleen maatalouden rakennemuutoksen yhteydessä. Monien lajien elinympäristö on kadonnut ja lajit taantuneet. Koska perinnebiotoopit säilyvät vain hoitamalla, onkin erityisen
tärkeää, ett