Ähtäri-Seuran kuvakokoelmat
Koulut ja seurantalot tuovat valistusta kylille
Ähtärin ensimmäinen, kokeeksi perustettu kansakoulu käynnisti kouluopetuksen Ähtärissä Niemisveden Hautalassa vuonna 1868. 1800-luvun loppuun
mennessä kansakoulua käytiin omissa koulutiloissa kirkonkylän lisäksi Peränteellä, Ähtärinrannalla,
Niemisvedellä ja Myllymäellä. Vuonna 1921 voimaan
tullut laki oppivelvollisuudesta aiheutti koulurakennusten toisen rakennusaallon, yhteiskunnalliset valistusaatteet saivat kannatusta ja koulutalojen rakentaminen vilkastui. Opettajat olivat kylien henkisiä
johtajia ja koulut niiden henkisiä keskuksia. Kouluilla kokoonnuttiin ja pidettiin kyläjuhlia. Kyläkouluja
rakennettiin kiihtyvällä vauhdilla 1910-luvun lopulta
1930-luvulle, minkä jälkeen rakentamisen vauhti vähitellen hiipui. Korkeammasta opetuksesta huolehtivat Tuomarniemen vuonna 1903 perustettu metsäkoulu sekä Ähtärin yhteiskoulu, joka on perustettu
1945.
Kuvassa Myllymäen asema mahdollisesti 1940-luvun loppupuolella. Tuolloin asemamiehet lähettivät junan matkaan, piletin
sai lippuluukulta ja kahvia, limonaadia ja ehkä munkkejakin saattoi ostaa asemakojusta.
Rautatie vauhdittaa kehitystä
Ähtärin ensimmäisen teollisuuslaitoksen – Gustafsforsin (Inhan) ruukin perusti ruukinpatruuna Gustaf
August Wasastjerna Inhanjoen varrelle 1854. Ruukki
jalosti Ähtärin ja Keuruun soiden järvimalmeja harkko- ja kankiraudaksi – Uudenmaan 1600-luvulla perustettujen ruukkien tapaan. Inhan ruukin maineen
loi ruotsalainen insinööri August N:son Keirkner, joka isännöi Inhassa 1884-1917. Keirknerin kaudella
Inhassa tuotettiin rautaa ja terästä, hevosenkenkiä,
pultteja ja muttereita. Inhan tehtaan ympärille antoivat leimansa suuret puiset työväen asuntolat ja ruukinpatruunan kivinen palatsi, pytinki.
Inhan tehdasrakennuksia kuvassa 1900-luvun alussa
1920-luvulla. Seurantalot olivat koulujen ohella kylien monien tapahtumien ja toimintojen näyttämöitä.
Kyläkoulujen siirryttyä yksityisomistukseen ja asuinkäyttöön, seurantaloista on muodostunut kyläläisiä kokoavia kylätaloja. Niitä on viime vuosina kunnostettu kyläseurojen toimesta ja hankerahoituksen
avulla.
Teollistumisen aika
Ähtärin kehittymisen kannalta erityisen merkittävää
oli rautatien linjaaminen halki Ähtärin. Rata avattiin
liikenteelle vuonna 1883. Pitäjän alueelle tuli kolme
rautatieasemaa, Ostola (nykyinen Ähtäri), Inha ja
Myllymäki. Myllymäki oli poikkeuksellisen merkittävä, se rakennettiin ainoaksi Tampere-Vaasa -radan
tasoltaan III-luokan asemaksi, koska Myllymäestä
kaavailtiin tuolloin risteysasemaa. Radan varteen rakennettiin määrävälein vahtitupia junan kulun varmistamiseksi.
Suomessa elettiin seurantalojen aikaa 1900-luvun
alusta 1960-luvulle. Seurantalojen rakentaminen oli
samanmielisten kyläläisten yhteinen voimannäytös.
Peränteen nuorisoseura, Metsälä rakennettiin 1905,
peruskorjattiin sekä laajennettiin 1921. Vuonna 1907
valmistui Inhan työväenyhdistyksen rakentaman työväentalo Vuorelan ensimmäinen osa. Mäkikylä, Ähtärinranta ja Myllymäki saivat omat seurantalonsa
Ähtäri-Seuran kuvakokoelmat
Ostolan asema oli pitäjän keskusasema joka välitti tavanomaista henkilö- ja kappaletavaraliikennettä. Inha oli ennen muuta puutavaran ja rautatehtaan
tuotteiden lastauspaikka. Myllymäen asema muodosti ympärilleen merkittävän kauppakylän. Myllymäen kummulle, jolla sitä ennen oli sijainnut vain
Moksun rälssitalon torppa, nousi kauppaliikkeitä ja
varastorakennuksia. Kylän tukkuliikkeistä käsin alkoivat tavarakuormat kulkea talviteitä myöten Saarijärvelle, Viitasaarelle ja Kivijärvelle asti. Rautatien
synty antoi ratkaisevan sysäyksen myös teollisuuden nousulle Ähtärissä. Yli puolet pitäjän työläisistä
työllistyi metsäteollisuudesta, jolle radan valmistuminen antoi vauhtia.
Ähtäri-Seuran kuvakokoelmat
Inhaan, jonka koskessa jo 1830-luvulta alkaen oli
pyörinyt sahamylly, syntyi vuonna 1886 uusi vesisaha ja vuonna 1894 höyrysaha, jolla parhaina aikoina
oli lähes sata työläistä. Ostolan aseman viereen syntyi toinen huomattava sahalaitos. Ryöttöön perustettiin vuonna 1896 massatehdas ja Vääräkoskelle
seuraavana vuonna kartonkitehdas. Kun Ryötön ja
Vääräkosken yritykset 1920-luvulla yhdistyivät, keskitettiin tuotanto kokonaan Vääräkoskelle.
Kirkonkylän vanha kansakoulu, Toivola on rakennettu vuonna 1885. Kuva on 1900-luvun alusta. Toivola nykytilassaan on
vuonna 2008 kuvattuna sivulla 76.
22
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
23