Rakennettu ympäristö
Perinnebiotoopit
Ähtärissä on runsaasti monipuolista ja arvokasta rakennuskantaa, sen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokas rakennusperintö tunnetaan. Kulttuuriympäristöohjelma on osaltaan lisännyt tietoa paikallisen rakentamisen erityispiirteistä Ähtärin eri puolilla. Kartoitusta tulee laajentaa ja syventää jatkossa
eri yhteyksissä. Vanhimmat rakennukset saavat jo niille kuuluvan arvon, myös nuorempi rakennuskanta
tulee huomioida. Jälleenrakennuskauden rintamamiestalot ja 1970-luvun taajamarakentaminen ovat osa
kulttuuriperintöämme, samoin Ähtärin moderni arkkitehtuuri. Niistä tarvitaan inventointitietoa. Rakennussuunnittelun haaste on sovittaa aikamme uudis- ja täydennysrakentaminen olemassa olevaan ympäristöön sitä kunnioittavalla tavalla. Ähtärissä on vuosikymmeniä vanhoja asemakaavoja, joiden päivittäminen
on ajankohtaista.
Rakennusinventointeja jatketaan ja täydennetään
tehdyn kiireellisyysluokituksen ja mahdollisten kaavahankkeiden tarpeiden mukaisesti. Modernin rakennusperinnön inventointi käynnistetään. Tiedot
kootaan Museoviraston tiedonhallintajärjestelmään ja paperiversioina kunnan rakennusvalvontaan. Kartoitettua tietoa rakennuskannasta tarkennetaan inventoinnein vähitellen koko Ähtäriä kattavaksi
rakennustasoiseksi tiedoksi. Aktivoidaan kyläseuroja ja asukkaita sekä koululaisia kokoamaan tietoa kylistä ja niiden rakennuskannasta, kuten tietoja
vanhoista kulkureiteistä, rakennuksiin liittyviä tietoja,
muistitietoa kylän elämästä ja asukkaista sekä konkreettista materiaalia kuten valokuvia, erilaisia arkistotietoja jne. Materiaali voidaan koota kyläkansioihinja myöhemmin kyläkirjoihin. Tiedonkeruun voi kuka
tahansa aloittaa kokoamalla tietoa omasta asuinrakennuksestaan ja lähiympäristöstään. Kyläkansioiden sisältämän tiedon kokoaminen ja tallentaminen
organisoidaan Ähtäri Seuran ja kaupungin toimesta.
Kootaan tietoa ähtäriläisistä pihapiireistä ja puistoista; huomioidaan niiden rakenne, puusto ja muu
kasvillisuus, tietoa suunnitelmista ja suunnittelijoista,
hoidosta, nykytilan kuvaus jne. Kohteina mahdollisia ovat Tuomarniemi, asemien puistot, kantatalojen
pihapiirit ja muut pitkiä pihapiirin hoidon perinteitä
omaavat yksityispihat, esimerkkeinä Kauppala, Ten-
Tavoitetila 2014
Kulttuuriympäristötietoa on
saatavilla
Kulttuuriympäristötietoa
kerätään, modernin
rakennusperinnön inventointi
on käynnissä
Kyläkirjoja valmistuu Ähtärin
eri kylillä
146
hunen ja Hirvimäki. Tehdään toimenpideohjelma
ja kokonaissuunitelma Ähtärin kaupungin hallinnassa olevan rakennusperinnön hoidosta ja kehittämisestä. Turvataan työväenyhdistysten, nuorisoseurojen ja maamiesseurojen talojen - nykyisten
kylätalojen - säilyminen osana ähtäriläistä arvokasta rakennettua ympäristöä.
Ympäristön siisteyteen kiinnitetään huomiota, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelu vastaavat
maastokatselmuksista ja korjaus- ja purkukehotuksista huonokuntoisten rakennusten ja rakenteiden kunnostamiseksi tai poistamiseksi. Kylämaiseman siisteyteen tulee kohdistaa toimia ensisijaisesti
Myllymäellä, Ähtärinrannalla ja yksittäiskohteissa eri
puolilla Ähtärin tiemaisemaa. Järjestetään talkoita ja
tempauksia kyläläisille tärkeiden rakennusten kunnostamiseksi perinteisin menetelmin ja materiaalein;
esim. partiolaisten Kellomäki; rakennusten katot jne.
ulkomaalaus, vuoraus. Käytetään kulttuurihistoriallisia arvoja ymmärtäviä suunnittelijoita ja rakentajia. Tietoja heistä kootaan kunnan rakennusvalvontaan. Maaseutuasumista markkinoidaan ja
kootaan kyläkohtainen maaseutualueiden tontti- ja
rakennuspörssi; tyhjillään olevia kiinteistöjä kartoitetaan aktiivisesti, kunnostuskelpoiset rakennukset
pyritään saattamaan asutuiksi
Toimenpiteet
Inventointeja jatketaan,
tarkennetaan ja täsmennetään
paikkatietona
Kansalaisopiston tms.
opintopiirit kokoontuvat ja
kokoavat kotiseutuaineistoa,
joka kootaan myöhemmin
kyläkirjoiksi
Maatalouden maisema on viimeisinä vuosikymmeninä muuttunut yksipuolisemmaksi ja luonnon monimuotoisuus maatalousalueilla on vähentynyt. Perinteisestä niitosta ja laidunnuksesta riippuvaisten
kasvien ja eläinlajien elinympäristöt ovat vähentyneet. Perinnebiotooppeja, karjatalouden muovaamia
luontotyyppejä kuten niittyjä, ketoja, ahoja, hakamaita, metsälaitumia ja kaskialueita on Ähtärissä, kuten
muuallakin maassamme säilynyt vain pienialaisina laikkuina. Tärkeää on turvata Ähtärissä näihin päiviin
säilyneiden perinnebiotooppien luonto- ja maisemalliset arvot sekä pyrkiä ennallistamaan jo umpeutun