Kaavoitus ja maankäyttö, rakentamisen ohjaus
Yhteistyö
Kaavoitus tukee kulttuuriympäristön säilymistä ja sen avulla kulttuuriympäristön kehitystä ohjataan myönteiseen suuntaan. Tärkeimpiä keinoja ovat maiseman ja rakennetun ympäristön erityispiirteet huomioiva
maankäyttö; suojelumerkinnät ja rakennustapaohjeet. Rakentamisen ohjauksen avulla pyritään mm. säilyttämään rakennetun ympäristön arvot ja arvokkaimmat peltoalueet avoimina. Rakentamisen sopeutuminen ympäristöönsä tarkistetaan rakennuslupamenettelyn kautta. Rakennusten purkaminen edellyttää
lupaa tai vähimmillään ilmoitusta rakennuslupaviranomaiselle.
Ähtärissä selvitetään kaavamuutosten tarve, kohteet ja alueet huomioidaan uusissa asema-, rantaasema- ja yleiskaavoissa. Rakennetun ympäristön
suojelu hoidetaan tarvittaessa rakennussuojelulailla. Kaavatyötä jatketaan hyödyntäen valmistunutta KY-ohjelmaa. Rakennusinventointitiedon riittävyys
selvitetään, tehdään lisäinventoinnit laadittavan kaavan ja kulttuuriympäristöarvojen edellyttämällä tarkkuudella. Mahdollisia asemakaavahankkeita Ähtärissä voivat olla Myllymäki, Vääräkoski ja Ähtärinranta.
Maakuntakaavaan ehdotetaan Tenhuskylää maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristön kehitysalueeksi. Vanhoilla kaava-alueilla selvitetään
huolellisesti kulttuuriympäristöarvot ennen muutostoimia. Tällaisia kohteita Ähtärissä ovat esimerkiksi Ähtärin keskusta ja kirkonseutu, joiden maankäyttöä ohjaa vanha kaava.
Tavoitetila 2014
Kaavoitus ja rakennusvalvonta
tukee kulttuuriympäristön
säilymistä
140
Ähtäriin laaditaan maaseutualueiden rakentamista
ja korjaustyötä ohjaamaan rakennus- ja korjaustapaohjeet. Tärkeä työkalu käsiteltäessä mm. rakentamisen sijoittamista maaseutumaisemassa, vanhojen
rakennusten korjaamisen erityispiirteitä ja perinteitä kunnioittavaa korjausrakentamista. Rakennustapaohjeissa huomioidaan myös rantarakentaminen
ja taajamat, joissa esim. rintamamiestalojen korjaustoimiin laaditaan korjaustapaohjeita. Ohjausta
tarvitaan mm. melko yhtenäisenä säilyneen, arvokkaan Puistotien jälleenrakennuskauden perinnön
turvaamiseksi. Rakennuspaikkojen valinnassa kiinnitetään huomio kulttuurimaiseman ominaisuuksiin,
sijoittamisen lähtökohtana ovat rakentamisen perinteinen sijoittuminen ja kulttuuriympäristön arvojen huomioiminen. Järjestetään erilaisia tietoiskuja,
teemailtoja, vierailuja ja koulutustapahtumia, joissa käsitellään korjaamisen periaatteita, materiaaleja, tietoja materiaalien saatavuudesta, osaajista sekä
käytettävissä olevista asiantuntija- ja neuvontapalveluista. Tilaisuudet voivat olla osa vuosittain syyskuussa järjestettäviä Euroopan rakennusperintöpäivän (ERP) tapahtumia Ähtärissä. Ähtärin kaupungin
sivuille kootaan rakennusten korjaajille erillisiä tietopaketteja, kuten linkkejä erilaisille kulttuuriympäristösivustoille.
Toimenpiteet
Kaavatyötä jatketaan
Vanhoilla kaava-alueilla
varmistetaan KY-arvot ennen
muutostoimia
Kaavamuutosten tarve
varmistetaan
Kootaan Ähtärin
maaseutualueiden
rakentamista ja korjaustyötä
ohjaamaan yleiset rakennusja korjaustapaohjeet,
Ohjeet myös
rantarakentamiseen ja
taajamiin
Kulttuuriympäristön vaaliminen edellyttää yhteistyötä eri hallinnonalojen ja toimijoiden kesken. Yhteistyö
kokoaa eri alojen asiantuntemuksen ja käsitykset mukaan kulttuuriympäristöstä käytävään keskusteluun
ja toimintaan kulttuuriympäristön hyväksi. Yhteistyö myös nostaa selkeämmin esiin toiminnan ongelmakohdat, puutteet ja kehittämistarpeet, joihin voimavarat tulee suunnata.
Ähtäriin perustetaan kulttuuriympäristöryhmä
kunnan kulttuuriympäristöasioita pohtimaan. Näin
välitetään tietoa ja saadaan aikaan yhteisiä näkemyksiä kulttuuriympäristöön liittyvistä asioista. Työryhmä koostuu virkamiehistä sekä järjestöjen ja
kylien edustajista. Työryhmän asettaa Ähtärin kaupungin tekninen toimi. Työryhmä ei ole päättävä,
vaan tarkkaileva, koordinoiva, ohjaava sekä tiedottava elin. Työryhmällä on toimintasuunnitelma ja se
kokoontuu säännöllisesti. Ryhmä seuraa kulttuuriympäristöohjelman toteutumista. Ähtäri osallistuu
aktiivisesti maakunnan kulttuuriympäristön yhteis-
Tavoitetila 2014
Ähtärissä toimii oma
kulttuuriympäristöryhmä
työryhmän toimintaan, virkamiesten yhteydet kunnan sisältä maakuntatasolle edistävät kulttuuriympäristön hoitoa. Toimitaan yhteistyössä oppilaitosten
kanssa tarjoamalla aiheita harjoitus- ja opinnäytetyöksi. Mahdollisia yhteistyötahoja ovat Seinäjoen
ammattikorkeakoulun rakennuskonservaattoriopiskelijat, Tampereen teknillinen yliopisto; arkkitehdit,
diplomi-insinöörit jne. (esim. Rämälän Jukolan talon korjaussuunnitelma, Moksun rälssitalon korjaussuunnitelma ja toteutus, Vääräkoski - teollisuusympäristön monet mahdollisuudet; ideasuunnitelmia
Vääräkosken teollisuusalueelle)
Toimenpiteet
Kulttuuriympäristöryhmä
asetetaan, sillä on
toimintasuunnitelma ja sen
kokoon kutsumisesta on
sovittu
Ryhmä seuraa
kulttuuriympäristöohjelman
toteutumista hallintokunnittain
ja vastaa sen päivittämisestä
Keskeiset toimijat
Ähtärin kaupunki; tekninen
osasto kokoonkutsujana
Ähtäri-Seura, kyläseurat,
seurakunta
Keskeiset toimijat
Ähtärin kaupunki; kaavoitus
ja rakennusvalvonta
Länsi-Suomen
ympäristökeskus
Museovirasto; Vaasan
aluepiste,
Etelä-Pohjanmaan
maakuntamuseo
Ähtäri-Seura
asukkaat
Kirkkovenesoudulla Ähtärissä on pitkät perinteet. Venekuntia eri puolilla Ähtäriä oli kaikkiaan 15, kun jostakin suunnasta piti
tulla kolmellakin veneellä kirkkoon. Kuva on kirkon 70-vuotisjuhlasoudusta Ouluvedeltä 1.7.2007.
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
141