Viljelymaisema Ähtärinrannalta
2
Luonnonmaisema kulttuurimaiseman perustana
Yleistä
Ähtärin kaupunki sijaitsee Länsi-Suomen läänissä,
Etelä-Pohjanmaan maakunnan kaakkoiskulmassa.
Ähtärin kunta on perustettu vuonna 1867, nimensä
se on saanut Ähtärinjärvestä jota kutsuttiin ennen
Ähtäriksi. Ähtärissä oli vuonna 2008 n. 6760 asukasta, kaupungin pinta-ala on 906 km², siitä vesistöjen osuus on 103 km². Vesien lisäksi metsäisyys
ja mäkisyys on Ähtärille leimallinen piirre. Ähtärin
keskustaajama sijaitsee Ouluveden rannalla, paikalliskeskus Myllymäki on Ähtärin itäosassa Seinäjoki-Haapamäki-Tampere-radan varrella noin 10 km
keskustasta.
Ähtäri sijaitsee
Etelä-Pohjanmaan
maakunnassa sen
läntisimmässä
nurkassa. Naapurikuntia ovat Soini,
Alajärvi,, Töysä,
Virrat, Keuruu, Pylkönmäki ja Multia.
Matkaa Seinäjoelle
on 85 km, Tampereelle 150 km,
Helsinkiin 325km,
ja Jyväskylään
120 km.
Maisema ja pinnanmuodot
Maisemamaakuntajaossa Ähtäri sijoittuu Suomenselän alueelle, jossa Pohjanmaan lakeus vaihtuu
Keski-Suomen mäkimaisemiin. Eteläosissa Ähtäriä
Suomenselkä vaihtuu Pohjois-Hämeen järviseutuun.
Ähtäri sijaitsee korkealla merenpinnasta, kumpuileva maasto kohoaa yleensä 150 metriä merenpinnan
yläpuolelle, itäosissa laajat alueet ylittävät 200 korkeuden. Korkeimmat kohdat ovat idässä (Selkäkan-
12
Ähtärin kaupunki
Ilmakuva Alastaipaleelta
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
gas 241m mpy) ja alavimmat lounaiskolkassa (Vehkajärvi 130,7m mpy) Suhteelliset korkeuserot ovat
10-30 metriä, itäosassa Ähtäriä korkeusvaihtelut
ovat pieniä, länsiosissa selvästi suurempia. Varsinaisen Suomenselän rajaa Itämeren korkein ranta, joka
erottaa toisistaan yli 180 metrin korkeudessa olevan
veden koskemattoman eli supra-akvaattisen alueen
veden koskemasta alueesta. Tämä alue muodostaa
vedenjakajan, joka erottaa Keski-Suomen järvialueet
Pohjanmaan jokilaaksoista. Näiden alueiden välisellä vaihettumisvyöhykkeellä mäkimaisema muuttuu
vähitellen lakeudeksi. Suomenselkä on ympäröiviä
alueita karumpaa, yleensä karun moreenin peitossa olevaa laakeaa vedenjakajaseutua. Metsätaloutta harjoitetaan intensiivisesti. Seutu on ollut pitkään
Pohjanmaan takamaiden tärkeää tervanpolttoaluetta. Metsien puulajistoon on vaikuttanut tervanpolttoa
varten tehtyjen hakkuiden ohella vielä 1900-luvun alkupuolelle jatkunut kaskeaminen. Soita on huomattavan paljon. Asutus on aina ollut harvaa, kylät ovat
pieniä ja sijaitsevat vesistöjen tuntumassa tai selänteillä ja mäkien lakialueilla. Peltoalaa on suhteellisen
niukasti, suuri osa siitä on keskittynyt vesistöjen varsille ja Ouluveden - Hankaveden tasangolle. Vedenkoskemattomat viljavat alueet on otettu viljelyyn.
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
Länsi-Suomen ympäristökeskus
Maankäyttö Ähtärissä
13