Tenhusen, vanhan rälssitilan laaja, kuusiaidan ympäröimä pihapiiri rajautuu ympärillä oleviin viljelyksiin.
Tuulimylly (kuvaus sivulla 55) seisoo puistomaisen
pihapiirin reunalla taloa Hautalan suunnasta lähestyttäessä ja on ainoa alkuperäisellä paikallaan säilynyt tuulimylly Ähtärissä. Tenhusen pihapiiri on vanha ja muotoutunut nykyasuunsa 1940-luvulla. Silloin
purettiin vanha hirsirunkoinen päärakennus, jonka
suurikokoinen kivirunkoinen, rapattu päärakennus
korvasi. Pihapiirissä poikittain päärakennukseen
seisoo hirsirakenteinen, tervalla käsitelty, kaksikerroksinen, savitiilikatteinen luhtiaitta. Sen luhtia kannattavat koristeellisesti veistetyt puupilasterit. Luhdin solan aukotuksissa on karjalaistyyppisiä aiheita.
Luhti on rakennettu tilan vanhojen riihien hirsistä,
sekin 1940-luvulla. Pihapiirissä on lisäksi pienempi, punatiilinen asuinrakennus vuodelta 1965. Pihapiirin kaksi talousrakennusta; suurikokoiset, päämassaltaan kaksikerroksiset ja moniosaiset, osin kivi-,
tiili- ja puurakenteiset talousrakennukset muodostavat tuotantopihan, kiviosa on kappale entistä navettarakennusta. Vilja-aitta seisoo viljelysten reunalla. Pihapiiriä rajaava kolmimetrinen, leveä ja hoidettu
kuusiaita on myös 1940-luvun kerrostumaa. Tenhusen miljöö on maisemallisesti, rakennuskannaltaan
ja kasvillisuudeltaan kiinnostava, sen viljelykulttuuri
on Ähtärin vanhimpia. Tietoa Tenhusen pihapiiristä
tulisi lisätä jatkoinventoinnein.
Tuomo Härkönen
Kauppala
Tenhusen luhti
Kuusiaita rajaa Tenhusen pihapiiriä
tiivina kunnallispoliitikkona, jonka aikana Kauppalan
suuressa tuvassa pidettiin monia tilaisuuksia. Pihapiirin muita rakennuksia ovat punamultainen aitta, tiilinen navetta vuodelta 1959 sekä 1950-luvun alussa
rakennettu vaalea rintamamiestalo. Pihapiirissä on
säilynyt vanhaa koristekasvillisuutta, aitan takana on
kaunis hyötypuutarha kymmenine omenapuineen.
Lajisto on kiinnostava ja tulisi inventoida. Kauppalan
talon pihapiiri rakennuksineen muodostaa historiallisen ja hämmästyttävän autenttisena säilyneen kokonaisuuden.
Näkymä Kauppalan pihapiiristä alas Niemisvedelle
Sisääntulo Tenhusen kuusiaidan rajaamaan pihapiiriin
124
Taloista entisen kruunun rälssitilan Kauppalan ensimmäinen lampuoti oli vuosina 1639-1663 Yrjö Heikinpoika Hokkanen. Nimi Kauppala esiintyy ensimmäisen kerran 1700-luvulla, jolloin isäntänä oli taloon
vävyksi tullut Juho Heikinpoika Kauppala. Tila on kokenut monta jakoa, erityisesti Myllymäen seudulla on
paljon Kauppalasta juontuvia itsenäistyneitä torppia
ja palstatiloja. Kauppalan herraskainen, ulkomitoiltaan arviolta 10x19-20 metriä oleva päärakennus on
rakennettu 1800-luvun puolella. Sen valoisaa näyttävää lasikuistia on korotettu ilmeisesti 1910-luvulla.
Kauppalan talon vanha emäntä Hilda muistetaan ak-
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
125