ullakkotilojen ikkunoiden vinoruudutus on vaihtunut
kaksiosaiseksi lasiksi. Muuten rakennus on alkuperäisessä asussaan. Kuistit on rakennettu 1900-luvun
puolella. Varsin herraskaiset sisätilat ovat sisältäneet
kahdeksan suurta huonetta. Länsipäässä on 72 neliön suuruin en tupa. Talossa on myös erityisen suuri
oma keittiötilansa. Itäisessä päässä on toiminut kyläkoulu aiemman tuhouduttua tulipalossa vuonna
1942, kunnes uusi koulu rakennettiin Jukolan maista
lohkaistulle tontille. Yläkerrassa on ollut täyskorkeita
huoneita, kuten takana keskellä salimainen kamari,
jonka seinissä ja katoissa on ollut sablonikuvioidut
tapetit ja lattiassa maalatut koristeaiheet. Pihapiirin
muita rakennuksia ovat punamullalla maalatut pitkä
aitta, vaja ja korkea leivintupa-aitta. Peltojen keskellä kiviaidan päällä on vanha harmaahirsinen todennäköinen riista-aitta.
Jukolasta pohjoiseen Rämälän tilan mailla sijaitsee
tilan vanha emätalo, joka tällä paikallaan sai nimen
Pohjola. Se ja sen pihapiirin rakennukset siirrettiin
tänne 1800-luvulla alkuperäisestä Rämälästä, jonka paikalle rakennettiin Jukola. Rämälän tilan mainitaan olleen saman suvun hallussa vuodesta 1707.
Tilalla on ollut oma mylly ja sahalaitos sekä torppia.
Alempana rinteessä sijaitsee pienempi, Rämälästä
lohkaistu Kuminaniitty, joka käsittää punamultaisen
pienen päärakennuksen, vajan ja pihan sivustalla otsamallisen, poskellisen vilja-aitan. Rämälän mäellä
Jukolan talon etelänaapurissa sijaitsee Leppämäki,
jonka vanha päärakennus on peräisin 1800-luvulta.
Samoilta ajoilta ovat myös sen pihapiirin kivinavetan
perusosa, hirsiset, punamultaiset aitta, syrjempänä
oleva vilja-aitta ja alhaalla pihaan tullessa rinteessä
harmaahirsinen lato vuosilukumerkinnällä 1881. Leppämäki on ollut 1800-luvulta asti itsenäinen tilansa,
josta on lohkottu pienempiä tiloja. Lähistöllä on erityinen tasainen paikka, Sikokallio, jonne kylän nuorison muistellaan kokoontuneen piiritansseihin ja laulelemaan. 1940-luvulla rakennettu Rämälän koulu on
nykyään Rämälän kylätalo.
jainnut päärakennus on siirretty läheiseen, vuonna
1905 perustettuun Nurmelaan päärakennukseksi.
Korkeimman mäen toisella puolella sijaitseva Mäentakanen, alun perin Toinen mäki on vuodelta 1848.
Sen vuonna 1880 rakennettu savusauna on yksi harvoja vielä olemassa olevia vanhoja savusaunoja. Mäentakasen miehet olivat tunnettuja kiven käsittelytaidoistaan. Pihassa on tallessa heidän hakkaamansa,
purossa olleen myllyn, kivet. Mäen takana toisella
puolella sijaitsee pari vuotta aiemmin, vuonna 1845
perustettu Peltomäki. Sen nykyinen päärakennus
on tehty Pienviljelijäliiton mallipiirustusten mukaan
1930-luvulla, samoin kuin Mäentakasentien varressa sijaitseva Mäntylehtokin, jonka pihalla on harvinainen neliön mallinen navettarakennus. Muita taloja ovat vuonna 1875 perustettu Puromäki (kuvassa)
ja vuonna 1875 perustettu Taka-aho kauniine pihapiireineen, hieman etäämpänä Niinilampi ja Hautamäki, jotka ovat olleet metsähallituksen torppia, sekä Taka-ahon lähistöllä Lehtisalo ja Puoleinen.
Ähtärin seudun metsänvartijahistoriaan liittyy korkealla, 206,6 metriä meren pinnan yläpuolella olevalla mäellä sijaitseva metallirakenteinen näkötorni. Se
on rakennettu vuonna 1952 metsähallituksen palohälytystorniksi, mäellä aiemmin olleiden puisten tilalle. Näkötorninmäki oli suosittu kokoontumispaikka. Vanha kulkureitti on mennyt mäen päällä tornin
ohi, alkaen Mäentakasesta ja jatkunut Rintalan talolle. Hiekkatien varrella on pitkälti jäljellä vanhaa sammaloitunutta kiviaitaa. Karjankulkuaukkoineen se
muistuttaa ihmisen ja karjatalouden vaikutuksesta
maisemaan.
Rintala
Noin parikymmentä kilometriä Ähtäristä etelään sijaitsee pieni omaleimainen vaarakylä, Rintala. Rintalan kylässä on ollut kaiken
kaikkiaan 12 taloa, jotka on rakennettu pääosin 1800-1930-luvuilla. Vakinaisia asukkaita on enää 2 henkeä, kesäasukkaita sitäkin
enemmän. Rakennukset ovat säilyttäneet alkuperäisen luonteensa eikä uudisrakentamista juurikaan ole. Rintalan kylä on ollut aikoinaan varsin omavarainen, tilakoot ovat olleet
verrattain pieniä ja talot sijaitsevat lähes näköetäisyydellä toisistaan. Viljely on päättynyt,
suuri osa pelloista on metsitetty. Kylässä pidetään suositut kyläjuhlat joka neljäs kesä ja
julkaistaan omaa kylälehteä, yhteishenki kyläläisten kesken on aina ollut hyvä.
Rintala on edelleen kylän kokoava keskuspaikka, kylän ensimmäinen talo, joka on perustettu vuonna 1795. Monet kylän taloista on
perustettu kantatalo Rintalan maille, ne ovat
joko Rintalan torppia tai siitä tyttärille lohkottuja. Rintalan päärakennuksen perusosa on
rakennettu 1890-luvulla ja sitä on laajennettu
1920-luvulla kaksoispäätymalliseksi. Räystäiden alusruoteissa on veistoksellista koristeellisuutta. Puolitoistakerroksinen päärakennus
on vaaleaksi maalattu ja pihapiirin muut rakennukset punamultaisia. Aitat ovat 1800-luvulta, toinen on malliltaan ylöspäin levenevä,
liuha. Rintalan aiempi, toisessa paikkaa si-
120
Puromäki
Anneli Vehkaniemi
Rintala
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
121