6. Pekkanen edustaa Nousunlahdentien rakennuskannan vanhinta osaa. Päärakennusta on rakennettu vaiheittain: ydinosa on pystytetty vuonna 1905 ja
rakennuksen siirryttyä 1918 kauppias Joel Pekkasen omistukseen on siinä tehty laajennus- ja muutostöitä. Päärakennus seisoo pääosin lohkokiviperustalla, lyhytnurkkaisen hirsirakennuksen ikkunat
ovat T-malliset ja koristelistoin kehystetyt, kuistit umpinaiset. Puutarhan rajaamassa rinteessä on tiilikatteinen saunarakennus ja lautarakenteinen 2-kerroksinen varastoaitta koristeellisine kaiteineen.
Päiväkumpu
Pekkanen
7. Kivilahti. Asuinrakennus on rakennettu vaiheittain 1912-1938 välisenä aikana ja peruskorjattu 90luvun lopulla. Aumakattoisen rakennuksen kookas
kuisti hallitsee sisääntuloa, kuisti edustaa 30-luvun
kerrostumaa. Asuinrakennuksen nurkat on korostettu vaakalistoituksella, T-ikkunat on uusittu alkuperäisen mallisiksi, vuorilistat ovat puunoppakoristeiset.
Tilan savusauna vuodelta 1878 on Ähtärin vanhimpia ja Oskari Kivilahden rakennuttama. Ulkorakennus sijaitsee poikittain asuinrakennukseen, rakennusryhmää ympäröi näyttävä puutarha. Pihapiiriä
rajaava puusto ja tien varressa komeat puut korostavat muodostavat kiinnostavan maisematilan ja maamerkin Nousunlahdentiellä.
9. Myllymäki, Kuusisto. Paikalla on sijainnut Moksun rälssitilan vuodelta 1764 oleva Myllymäen torppa
(entinen Haapamäen torppa). Tila siirtyessä vuonna
1936 Jussi ja Eeva Härköselle, vanhat Nousunlahden ja Palkkiperäntien risteyksessä olleet asuin- ja
talousrakennukset purettiin. Jussi ja Katri Kuusiston
jälkeen rakennusta vuokrattiin. Rakennus on ollut
pitkään tyhjillään. Nykyinen päärakennus ja ulkorakennukset ovat 1930-luvun loppupuolelta. Asuinrakennus on säilyttänyt aikakautensa piirteet, komeaa
pääkuistia kannattelevat näyttävät pylväät, ulko-ovi
on kaksiosainen. 6-ruutuiset ikkunat ovat säilyneet
alkuperäisinä, tiilikatolla on pikkufrontoneja. Aittarakennus sijaitsee poikittain asuinrakennukseen; siinä
on sisäänvedetty sola, lautarunko on verhottu pystylaudoituksella peiterimoin, päädyssä asuinhuoneet
ja umpikuisti. Pihapiirissä on lisäksi sementtitiilinen
navettarakennus.
10. Myllymäen koulu katso sivu 76
Kivilahti
11. Päiväkummun vanhin osa on vuodelta 1910,.
Rakennusta laajennettiin sen siirryttyä 1923 maanmittausinsinööri Mölsän perheen omistukseen. Rouva piti tiloissa matkustajakotia ja taloon tarvittiin kaksi
sisäänkäyntiä. Rakennusta kattaa hallitseva mansardikatto. Runko on tasakertaan hirttä, se on vuoraamaton ja lyhytnurkkainen. Ikkunat ovat T-malliset, ylhäällä moniruutuiset.
12. Myllymäen museo on Myllymäen kylän vanhin
rakennus, jonka Topias Pohjola rakensi 1845. Myllymäen kylätoimikunta kunnosti aittarakennuksen
1980-luvulla tilapäismuseoksi. Korkeaotsallinen aittarakennus on maalaamaton, astinkivinä edustalla
Myllymäen aseman pumppuhuoneen astinkivet.
13. Kallio. Ensimmäinen maininta Kalliolammen Kallion torpasta on vuodelta 1852. Vuodesta 1880 lähtien tilaa asui torpparina Korsumäestä lähtöisin oleva Kaarle Abrahaminpoika, nykyisten omistajien
isoisä. Kaarlen vanhin poika, Kaarle Valentin eli Kalle Kallio, lunasti torpan vuonna 1912 Ostolan Höyry-
8. Honkamäki on lohkottu Välkyn tilasta. Päärakennus on rakennettu 1870-luvulla ja peruskorjattu
1980-luvulla. Päärakennus seisoo lohkokiviperustalla, leveä vaakalaudoitus suojaa seiniä ja kuusiruutuisia ikkunoita kehystävät vuorilaudat, kuten leveä ylälista, ovat alueelle tyypillisiä.
Hienoa kivityötä edustava lohkokivinavetta on säännöllistä lohkokiveä tasakertaan, kivi myötäilee kauniisti myös ikkunan yläkaarta, rakennusryhmään
kuuluvat lisäksi hirsirunkoinen piharakennus, jonka
ikkunat ovat T-mallia, aitta, liiteri, lohkokivikellari ja
riihirakennus. Pihapiiri on puutarhan ympäröimä ja
muodostaa vastapäisen tilakeskuksen ja viljeltyjen
alueiden kanssa eheän maisemakokonaisuuden.
Honkamäki
114
Kallio
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
115