mäelle vuosina1881-1882. Myllymäen asemarakennukset olivat varustetasoltaan ja kooltaan aikanaan
huomattavia. Rautatie oli 1900-luvun alkukymmeninä alueen huomattavin työllistäjä. Aseman merkitys
väheni kuitenkin junien nopeuksien kasvaessa.
Rautatien ansiosta Myllymäellä alkoi vilkas ja alueellisesti merkittävä kauppatavaran välitys- ja tukkuliiketoiminta. Myllymäen Kesko oli ainoa maaseudulla merkittävässä mittakaavassa toiminut tukkuliike.
Se toimitti tavaroita laajalti elintarvike-, rauta-, ja kone-, tekstiili- ja asusteosastoiltaan maakunnan kauppoihin. Kun yritys muutti Seinäjoelle vuonna1965,
Myllymäelle jäivät tukkuliikkeen isot tilat: Finnilä varastorakennuksineen. Keskon kaupparakennukseen
Viljo Kallio perusti kauppaliikkeen 1960-luvun puolivälissä, kauppoja Myllymäellä oli tuolloin 12. Rakennus on pitäjän vanhin yhtäjaksoisesti kauppana toiminut kiinteistö. Kallion kauppa on nykyään yläkylän
ainoa toimiva kauppaliike.
Myllymäellä perustettiin myös Ähtärin Kuluttajain
Osuusliikkeen Myllymäen myymälä Pohjanto vuonna 1917. Sen toiminta lakkasi 1940-luvun lopulla ja
tiloissa toimi myöhemmin kenkäkauppa ja kampaamo. Ähtärin Säästöpankin Myllymäen konttori aloitti toimintansa tässä kiinteistössä 1960-luvun lopulla.
Lisäksi kiinteistössä on toiminut useita liikeyrityksiä,
kuten kahvila, pyöräkorjaamo, huonekalu- ja rautatavarakauppa.
Rakennettu ympäristö Myllymäen taajamassa erottuu tyylillisesti ja tiiviydeltään osa-alueittain. Koulunmäen lähiympäristö on maaseutumaista, harvaan
rakennettua ja peltoalueisiin rajautunutta. Asemanseutu Nousunlahdentien risteykseen asti edustaa
komeinta rakentamistapaa ja kylän vaurauteen liittyvää ajanjaksoa. Asemarakennus ja muut asemaan
liittyvät rakennukset ovat osa valtakunnallisesti merkittäväksi luokiteltua rakennettua ympäristöä. Komeiden liikerakennusten rivistö edustaa ajanjaksoa,
jolloin Myllymäki oli merkittävä kauppatavaran väli-
Keskon rakennus, entinen Finnilän kauppakartano
112
tys- ja tukkuliiketoiminnan keskus. Tienvarsi on osittain tiiviisti rakennettu. Myös asuntojen yhteydessä
on ollut liiketiloja. Tiivis rakentaminen jatkuu vanhan
Saarijärventien varrella, mutta ympäristö muuttuu
pienimittakaavaisemmaksi ja rakentaminen harvenee siirryttäessä varsinaisesta kyläkeskuksesta kauemmaksi. Koululle johtava, tasoristeyksestä suoraan
jatkuva tieosuus edustaa eniten perinteestä poikkeavaa rakentamistapaa tasakattoisine omakotitaloineen ja rivitaloineen, samoin alakylän risteysalueen
rakentaminen poikkeaa alueen perinteisestä rakentamisesta. Oikarinsuoran varressa on pensasaitojen
rajaamaa, väljää jälleenrakennuskauden rakennuskantaa.
1. Myllymäen asemaympäristö, katso sivut 60-61
2. Keskon rakennus, entinen Finnilän kauppakartano, on rakennettu v. 1900 ja laajennettu 1910. Rakennuksessa on sijainnut tukku- ja vähittäisliikkeen
konttori, ruokasali, johtajan asuintilat, poikamiesvirkailijoiden tilat yläkerrassa, vähittäiskauppa ja varastohuoneita. Suurikokoinen liike- ja asuinrakennus on Asematiessä kiinni. Rakennuksen ikkunat
ovat T-malliset, ulkovuoraus on vyöhykejakoinen, rakennuksessa on useita sisäänkäyntejä. Rakennuksen ympärillä on ollut erityisen kaunis puutarha ja
syvä pihakaivo. Kaivo rakenteineen on jäljellä, puutarha on hävinnyt. Pihapiirissä on lisäksi ollut pitkät
makasiinirivit, jotka on purettu. Ns. kopestupa, jossa
hevosmiehet yöpyivät, paloi 70-luvulla. Kopestuvassa toimi mm. Myllymäen ensimmäinen puhelinkeskus ja Kansallis-Osake-Pankki pankkitoimintoineen.
Pihapiirin jäljellä olevaa rakennuskantaa ovat kunnoltaan heikentynyt ulkorakennus ja sementtitiilinen, aumakattoinen autotallirakennus. Kookas Keskon rakennus on kyläkuvan kannalta merkittävä ja
tärkeä osa Myllymäen historiaa. Nykykunnossaan se
on uhanalainen, mistä syystä kaikki toimet sen turvaamiseksi ovat toivottavia.
Kallion kaupparakennus on säilyttänyt Palkkikankaan tien puoleisella julkisivulla alkuperäiset piirteensä. Liikerakennusta on
uudistettu eri vaiheissa, julkisivu Asematien puolella on uudistettu 1950-luvulla ajan henkeen.
3. Kallion Valinta edustaa 1900-luvun alkupuolen
liike-asuinrakennuskantaa. Kiinteistössä on harjoitettu liiketoimintaa yhtäjaksoisesti pisimpään Ähtärissä. Kauppias Johansson aloitti liiketoiminnan paikalla vuonna 1881 rakentaen tontille ensimmäisen
asuinrakennuksen ja varastorakennuksia. Nykyinen
kaupparakennus rakennettiin vuonna 1911. Käynti liikerakennukseen oli rakennuksen kulmasta. Johtajan asunto oli alakerrassa ja konttoristit ja kauppa-apulaiset yläkerrassa. Kiinteistö siirtyi Myllymäen
Kauppa Osakeyhtiölle 1919 ja Kallion suvulle 1975.
Liikerakennusta on uudistettu eri vaiheissa, nykyasu
Asematien puolella on uudistettu 1940-1950-luvulla
ajan henkeen. Nousunlahdentien puoli ja pihanpuoli
on edelleen 1900-luvun alkupuolen asussa.
4. Matikainen. Paikalla on ollut liiketoimintaa vuodesta 1886, ensin makasiiniaittoja, joita 1891 kauppias Matikaisen toimesta laajennettiin. Vuonna 1898
kiinteistö siirtyi Finnilälle, tiloissa asui Finnilän henkilökuntaa ja vuokralaisia. Finnilä myös rakennutti vuonna 1927 uuden asuinrakennuksen, jossa oli
kolme huoneistoa henkilökunnalle. Nousunlahden
tien varressa oleva liike-asuinrakennus on säilyttänyt alkuperäisen ilmeensä, Ikkunat ovat T-malliset,
vuoraus vyöhykejakoinen ja satulakatolla on pieniä
kattofrontoneja. Pihapiirin takaosassa on myös uudehko omakotitalo.
5. Hänninen. Tontilla on sijainnut Hännisen vanhempi vuonna 1883 rakennettu talo. Nykyinen asuinrakennus on vuodelta 1893. Rakennus siirtyi Ähtärin
kuluttajain osuusliikkeelle 1900-luvun alussa, 1920luvulla liikerakennusta laajennettiin, myymäläsiipi rakentui Myllymäen raitin (Palkkikankaantien) varteen.
Tämä liikeosa rakennuksesta on nykyisten omistajien aikana purettu. Kiinteistöön ovat liittyneet nyt jo
puretut isot makasiini- ja tallirakennukset tien vastakkaisella puolella.
Keskon rakennus
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
Matikainen
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
Hänninen
113