Poimintoja Peränteen rakennetusta ympäristöstä
Jussila
1. Jussila mainitaan talona jo 1580. Se on ollut Kangasalan Vääksyn kartanon lampuotitalo, yksi Peränteen vanhimmista tiloista. Tila jaettiin Ruotsin vallan
aikaan kahteen osaan, jolloin pihapiirissä oli kaksi
asuinrakennusta. Toinen niistä, nykyinen päärakennus, on jäljellä. Rakennus on toiminut myös käräjäsalina. 1800-luvun alkupuolelta olevan maatilan päärakennuksen ulkovuoraus on alkuperäinen, osittain
myös ikkunat. Räystäänaluslistoitukset ja kissanpenkit ovat veistetystä hirrestä. Nurkat on koteloitu,
nurkkapilastereita korostaa leveä vaakaponttilaudoitus. Rakennuksen huonejako lienee peräisin 1920luvulta. Pihapiiri sijaitsee peltojen keskellä, jonne
kulkijan johdattelee koivukuja. Pihapiirin eteläpuolella pellot viettävät loivasti Perännejärveen. Pihan itäsivua rajaa 1940-luvulla rakennettu ulkorakennus. Pihapiiristä on purettu toisen asuinrakennuksen lisäksi
navettarakennus.
2. Kuoppamäki sijaitsee Peränteentien varressa
vanhojen talojen ryppäässä. Tilan rakennukset ovat
tärkeä osa Peränteen kyläkokonaisuutta. Tilalla on
entisen kaupparakennuksen lisäksi sauna (entinen
aittarakennus) ja päältä laudoitettu aittarati (kaupan
piharakennus). Sauna ja piharakennus rajaavat pihan pohjoissivua. Mansardikattoisen rakennuksen
kuistit ja katokset ovat satula- ja pulpettikattoisia,
vuoraus on kapeaa viistettyä vaakaponttia, ovi helmiponttiladoitusta. Kaupan tontti on alkuaan lohkottu Ylä-Jussilan maista. Tyylikäs 1920-luvun osuuskaupparakennuksen pihapiiri.
Kuoppamäki
4. Hämeenniemen tila on perustettu 1567 joten
se on yksi Ähtärin vanhimmista tiloista. Tila on jaettu 1700-luvulla kahtia, tilasta on myös erotettu myöhemmin viereinen Kantoniemen tila. Päärakennus
on rakennettu 1860. Se oli pohjaltaan perinteinen:
iso tupa, porstua, porstuanperäkamari sekä nurkkakamari ja etukamari. 1930-luvulla tuvanpuoleiseen
päätyyn tehtiin huoneita, kamaripäätyyn vasta 1960luvulla. Peruskorjauksessa 1960-luvulla uusittiin
mm. ikkunat, sisälattiat ja ulkovuoraus sekä purettiin
talon uunit. Rakennuksen keltainen ulkoväritys on
1970-luvun loppupuolelta, alkuaan talo on ollut punamullattu, valkoisin nurkin ja päätykolmioin. Päärakennus, syytinkitupa ja aittarati sekä tallirakennus rajaavat pihapiirin melko suljetuksi kokonaisuudeksi.
Tilan ympärillä avautuu peltomaisema, Hämeenniemen pellot viettävät Perännejärveen. Sijainti niemen
kärjessä, peltojen ympäröimänä on maisemallisesti
merkittävä. Päärakennuksen länsipäädyssä on kuusiaidalla ympäröity hyötypuutarha-alue. Pihapiirissä
on päärakennuksen lisäksi syytinkitupa (1911), aittarati 1900-luvun alusta, navetta 1800-luvun lopusta,
tallirakennus luultavasti vuosisadan alkuvuosikymmeniltä sekä syrjemmällä aitat 1800-luvun puolivälistä sekä uudempia maatalousrakennuksia. Hämeenniemi on vaikuttava koristetarhan ympäröimä vanha
pihapiiri. Kuvassa ylinnä puistomaisen pihapiirin kehystämä syytinkitupa, 1800-puoliväliä edustavat aittarakennukset pihapiirin ulkopuolella ja alinna aittarati.
3. Kantoniemi on lohkottu 1700-luvulla viereisestä
Niemen tilasta. Vanha asuinrakennus on rakennettu 1870-luvulla. Talossa on iso tupa, kaksi kamaria,
porstuanperäkamari ja porstua. Alun perin talossa ei ole ollut kuistia. Luultavasti 1900-luvun alussa
siihen rakennettiin kaksiovinen kuisti, jossa on sekä paraatiovet että arkiovet. Kuisti on uusittu 1950luvulla. Lohkokiville perustetun rakennu ksen räystäänalusikkunat ovat mahdollisesti alkuperäiset.
Räystäänaluslistoitukset ja kissanpenkit on veistetty
hirrestä. Pihapiirissä on entisen päärakennuksen lisäksi useita kookkaita maatalousrakennuksia ja uusi
asuinrakennus. Pihapiirin ympärillä on peltoa, tila sijaitsee niemessä, järvimaisema aukeaa tilan idän ja
etelänpuoleisten peltojen takaa. Yhdessä naapuritilan Hämeenniemen kanssa tilakeskukset muodostavat maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden.
Tilalle johtavaa kaartuvaa tietä reunustaa komea koivujen rivistö ja aittarakennuksia, tilaan kuuluu useita
inventoituja perinnebiotooppikohteita.
Hämeenniemen syytinkitupa
Hämeenniemen aittoja
Hämeenniemen aittarati
Kantoniemi
104
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
105