ristöä. Yhteistyö koulujen kanssa jo hankkeen valmisteluvaiheessa oli osa hanketta, valmistunut kulttuuriympäristöohjelma on tietopaketti opetukseen.
Asukkaat osallistuivat hankkeen yleisötilaisuuksiin ja
ottivat henkilökohtaisesti yhteyttä hankesuunnittelijaan. Hanketta esiteltiin sen eri vaiheissa paikallis- ja
maakuntalehdissä sekä alueradiossa.
Museoviraston teettämän Vääräkosken tehdasalueen rakennushistoriallisen selvityksen yhteydessä.
Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen osin melko niukkoja tietoja oli Museovirastossa
lisäksi Myllymäen ja Inhan asemaympäristöistä sekä Tuomarniemestä ja Inhan ruukista. Muutoin Ähtärin rakennuskanta oli inventoimatonta.
nettiin korjausneuvontaa. Inventoinnit teki konsulttityönä arkkitehti Anneli Vehkaniemi kesän ja syksyn
2007 aikana. Ähtärin kaupungin osuus samanaikaisista nk. EPO-hankkeen1 inventoinneista oli Mustikkavuoren asemakaavainventointi vuodelta 2006
sekä neljän maastotyöpäivän inventointipanos Myllymäellä, keskustassa ja kirkonseudulla.
EU-rahoitteisen hankkeen ohjausryhmään kuuluivat rahoittajia edustavat maakuntasuunnittelija Timo
Lakso Etelä-Pohjanmaan liitosta ja erikoissuunnittelija Tapani Lehtoluoto sekä kehityspäällikkö Riitta
Kankaanpää-Waltermann Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta. Asiantuntijoina ohjausryhmään kuuluivat arkeologi Kaisa Lehtonen ja rakennustutkija Tuija Mikkonen Museoviraston Vaasan toimipisteestä,
maakunta-amanuenssi Risto Känsälä Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseosta sekä ympäristöpäällikkö Veikko Jokela Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen
maaseutuosastolta. Ähtäri - Seuraa hankeryhmässä
edusti lehtori Arja Larja ja kotiseutuneuvos Liisa Tallbacka. Ähtärin kaupunkia edustivat hankeryhmän
puheenjohtaja, suunnitteluinsinööri Risto Kyrö, ympäristösihteeri Pekka Vasikkaniemi ja 20.11.2007 alkaen vt. ympäristösihteeri Kirsi Forsman, nuoriso- ja
kulttuuritoimen johtaja Ulla Akonniemi, matkailusihteeri Irma Kuoppala sekä vt. rehtori Jorma Yli-Kaatiala. Ähtärin kaupunki toimi hankkeen vastuutahona ja
hallinnoi hanketta. Ohjausryhmä hyväksyi työn yleislinjat sekä valvoi työn kirjoitus- ja toimitustyötä.
Kulttuuriympäristöohjelma laadittiin lähtökohdat huomioiden tiukalla aikataululla ja budjetilla. Hankkeen
käynnistyessä oli välttämätöntä muodostaa yleiskuva Ähtärin rakennetusta ympäristöstä. Siksi päädyttiin kartoittamaan yleispiirteisesti ja mahdollisimman
kattavasti koko kunnan rakennuskanta. Kartoitus rajattiin asuin- ja päärakennuksen rakentamisajankohdan mukaan ennen vuotta 1940 rakennettuihin
kohteisiin. Jälleenrakennuskauden rakennuskantaa
tarkasteltiin alueittain ja yksittäisiä pihapiirien vanhoja rakennuksia, kuten talonpoikaisia aittoja, liitettiin
kartoitukseen. Tulokset vietiin pääosin Museoviraston ylläpitämään tietokantaan. Kartoitustyön ohella
laadittiin myös jatkoinventointien kiireellisyysluokitus rakennuskohteittain. Työ tehtiin pääosin talvella 2007. Moni rakennuskohde, tyypillisesti pienasumukset ja jälleenrakennuskauden rakennuskanta
harvaan asutuilla alueilla, oli kylmillään – eikä näihin kohteisiin ollut talvella pääsyä. Paikoin kartoitusta voitiin täydentää keväällä 2007 ja 2008. Kartoitus
ei kuitenkaan ole kattava. Sen pohjalta laadittu inventoinnin ohjelmointi tallennetaan kunnan rakennusvalvontaan. Se on luonteeltaan suuntaa antava
ja sitä hyödynnetään jatkossa käytettävissä olevien resurssien mukaan esimerkiksi kaavahankkeiden
tarpeisiin.
Julkaisussa ja sen aluekohtaisissa esittelyissä painottuu Ähtäriin eri puolilta koottu inventointitieto ja
sen määrä. Esittely keskittyy alueisiin, joista on toistaiseksi koossa riittävän kattava inventointitieto. Alueilta, joilta tarkempaa inventointitietoa on niukasti,
on poimittu yksittäisiä kohteita esitettäväksi kappaleessa 5. Puuttuvia tietoja on pyritty eri yhteyksissä
täydentämään. Kyläkansiot ja kyläkirjat, joihin kylien
asukkaat keräävät muistitietoa, valokuvia, haastatteluja jne. tarjoaisivat jatkossa erinomaisen aineiston
kylien kulttuuriympäristötiedon tarkentamiseen.
Rakennetun ympäristön inventointitilanne
Ohjelmatyön käynnistyessä inventoitua rakennustietoa oli Ähtärissä niukasti. Peränteen rantaosayleiskaavatyön yhteydessä oli inventoitu Perännejärven
ympäristöstä 69 rakennuskohdetta sekä Mustikkavuoren asemakaavatyön yhteydessä 13 kohdetta.
Lisäksi tietoa rakennetusta ympäristöstä oli kertynyt
Kartoitusten pohjalta poimittiin hankkeen toimesta
inventoitaviksi ja kulttuuriympäristöohjelmassa esiteltäviksi 20 eri tavoin merkittävää rakennettua ympäristöä. Osassa inventointeja arvioitiin rakennusten
kunto, kuvattiin omistajille korjausperiaatteita ja an-
Osallistava suunnittelu ja tiedotus
Työn aikana pidettiin kaksi yleisötilaisuuksien sarjaa.
Ensimmäiset viisi tilaisuutta järjestettiin hankkeen alkuvaiheen kartoitusten valmistuttua kesä-heinäkuussa 2007 Peränteellä, Myllymäellä, Ähtärinrannalla,
Inhassa ja Ähtärin keskustassa. Ohjelman luonnosvaiheessa tammikuussa 2008 järjestettiin kolme yleisötilaisuutta Inhassa, Peränteellä ja Ähtärin keskustassa. Tilaisuudet olivat luonteeltaan hankkeen
esittely- ja keskustelutilaisuuksia, joissa esiteltiin pai1
kallista kulttuuriympäristöä ja sen erityispiirteitä sekä koottiin ja tarkennettiin asukkaiden käsityksiä ja
tietoja omasta ympäristöstään sekä koottiin mahdollisia kehittämisideoita. Hankevetäjä piti hankkeen
loppuvaiheessa myös vastaanottoa Ähtärissä. Ajankohdista tiedotettiin ja asukkaat saivat näin mahdollisuuden tavata ja keskustella kulttuuriympäristöohjelmaan liittyvistä asioista henkilökohtaisesti.
Kartoitettuja kyläläisten mielipiteitä olivat mm.: mitkä
paikat ja maisemat ovat erityisen kauniita, mitä kohteita haluat ainakin/vähimmillään esiteltävän kyläs täsi kulttuuriympäristöohjelmassa, mikä on yleisesti
kaunista / rumaa kylälläsi, mitkä asiat uhkaavat kylääsi ja sen kylämaisemaa, missä ovat mahdolliset
ongelmapaikat ja mitä niille pitäisi tehdä. Kyläilloissa
kartoitettiin myös kyliltä nousevia konkreettisia hankeaihioita ja kehittämisideoita sekä koottiin terveisiä
kaupungin suuntaan.
Kulttuuriympäristön tilaa kartoitettiin myös nelikenttäanalyysin (SWOT) avulla.
Yhteenveto on koottu sivuille 156-157.
Yleisötilaisuuksien lisäksi kaupunkilaisia haastateltiin
eri yhteyksissä. Kohtaamiset valokuvausmatkoilla
toivat työhön mukaan tietoja ja näkemyksiä. Suorat yhteydenotot ohjelman laatijaan olivat runsaita.
Kulttuuriympäristöohjelman laatimista on selostettu
hankkeen eri vaiheissa tiedotusvälineissä ja kunnan
kotisivuilla.
Etelä-Pohjanmaan kulttuuriympäristötiedon inventointi- ja inventointitiedon hallinnointihanke
• Valmis kulttuuriympäristöohjelma tallennetaan PDF-tiedostona Ähtärin kaupungin sivuille
Kulttuuriympäristöohjelmaa esiteltiin asukkaille kyläilloissa Ähtärin eri osissa. Kuvat yleisöilloista Pirkanpohjassa ja Peränteen kylätalolla. Paikalle kokoontui parikymmentä aktiivista kyläläistä.
8
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
ÄHTÄRIN KULTTUURIYMPÄRISTÖOHJELMA
9