seatec 2018 - Page 17

aluksista tunnettu China State Shipbuil- ding Corporation (CSSC). Toimitusaika on melkoisen pitkä, sillä valmista lupail- laan vasta 2023. Muutkin kiinalaistelakat ovat haku päällä – muista Aasian telakoista puhu- mattakaan. Vieläkö Suomen – ja Euroopan – etumatka säilyy risteilijäsegmentissä? – Professori Pentti Kujala Aalto-yliopistosta ei ole erityisen huolissaan – ainakaan vielä. ”Eurooppa kyllä pitää puolensa vie- lä pitkään, sillä Kiinalla kestää päästä sa- malle osaamisen tasolle risteilijöissä”, hän uskoo. Kujalan mukaan kiinalaisilla tela- koilla hoituu kyllä bulkki, mutta risteilijöi- den kaltaiset huipputuotteet ovatkin sit- ten jo eri juttu. Kestävän menestyksen yti- messä on iskukykyinen verkosto, jossa jo- kainen toimija tietää paikkansa ja hoitaa tonttinsa. ”Suomalaista risteilijäalusten alihan- kintaverkostoa on rakennettu 1960-luvun lopulta lähtien ja siihen kuuluu laskenta- tavasta riippuen 800–1 000 yritystä. Se on sellainen kilpailuetu, johon muiden on vai- ” Penaltit myöhästymisistä ovat kovat. ”Meyer Turku on osoittanut, että DATA TÖIHIN! 1 + 1 = 3.” Menestyksen kannalta tär­keää Hankkeen tavoitteena on luoda askelmer- on ollut, että Saksan ja Suomen tela­kat kit kerätä ja käsitellä laivan rakennusvai- eivät syö toistensa leipää, vaan niillä on heesta valtava tietomäärä koko laajasta omat roolinsa ja erikoisalueensa. ”Ilmei- rakentamiseen osallistuvasta toimitusket- sesti päällekkäisyyksiä on vain vähän ja eri justa. Työn toivotaan mahdollistavan uu- toiminnot tukevat toisiaan.” denlaiset laivanrakennuksen innovaatiot ja varmistavan osaltaan toimialan kilpai- VIHREÄ AALTO lukykyä. Jotta luksusristeily olisi haluttu aktiviteetti Kesällä 2017 päättyi projektin ensim- myös tulevaisuudessa, täytyy laiva lastata mäinen vaihe, kertoo Lehtonen. ”Ykkös- LÖYTYYKÖ JOUSTOA? aina uusilla erikoisherkuilla. Tiedostavaan vaiheessa teimme taustaselvityksiä selvit- ”Suomalainen malli” on tehnyt telakas- kuluttajaan taas vedotaan nollapäästöjä tääksemme, voisiko sustainability olla iso ta projektikoordinaattorin, joka hyödyn- ja jopa omavaraisuutta tavoittelevilla lai- kilpailuetu meriteollisuuden kehittämises- tää osaavaa alihankkija-armeijaa. ”Tällai- voilla. Suomella on jo etumatkaa ja -nojaa sä. Kaikki viittaa siihen, että potentiaalia nen vaativa projektinhallinta vaatii koke- esimerkiksi LNG:n käytössä matkustajalai- on paljon.” musta ja luovuutta ja ete nkin päätöksen­ voissa ja uusia ratkaisuja kehitetään mm. kea vastata”, Kujala uskoo. tekoprosessiin on löydyttävä joustavuutta.” Nyt käynnistyneessä kakkosvaiheessa mukana on entistä suurempi määrä yrityk- polttokennoista. Varustamot naulitsevat jättialusten Vastuullisuus- tai sustainability-osaa- siä, jotka hankkeen puitteissa kehittävät toimitukset tiukkoihin aikatauluihin ja pe- misen parantamiseen tähtää myös Meyer omaa toimintaansa kohti vastuullisuutta ja naltit myöhästymisistä ovat kovat. Tarvi- Turun ja Turun yliopiston vetämä SUSTIS- läpinäkyvyyttä. Tavoitteena on systemati- taan siis kylmähermoisia ongelmanratkai- tutkimushanke (Sustainability and Trans- soida datankeruuta, avata toiminnan vas- sijoita, joilla on kyky kehittää toimintaa sa- parency in Shipbuilding Networks), jossa tuullisuutta kuvaavia tietoja kaikkien käyt- malla, kun alusta rakennetaan. on mukana myös VTT sekä meriteollisuu- töön avoimelle alustalle sekä pyrkiä visuali- den verkostoyrityksiä. soimaan sitä kuluttajille eri tavoin. Kujala huomauttaa, että esimerkik- kaksivuotisen ”Tässä työssä on tärkeää ensinnä- murtoa risteilijäpuolella, mutta ei saanut hankkeen tavoitteena on luoda laivanra- kin kerätä olennaiset tiedot kattavasti ja yhtälöä toimimaan lean-taidoistaan huo- kennusverkostolle uusia toimintamalleja sitten tehdä ne ymmärrettäväksi ja vertai- limatta. vastuullisuuden globaalina edelläkävijä- lukelpoiseksi esittämällä tiedot kuluttajal- nä. Toimintamalleissa tarkastellaan laivan le mielekkäällä tavalla. Tätä varten kehi- koko elinkaarta, kertoo hankkeen vastuul- tetään muun muassa erilaisia visualisoin- linen johtaja, erikoistutkija Teijo Lehtonen timenetelmiä”, kertoo Lehtonen. si Japani yritti jo aikaisemmin tehdä läpi- ”Verkosto-osaaminen ja projektin- hallinta eivät olleet riittävän hyviä.” Kujalan mukaan Turun telakka taas on ikään kuin puhjennut kukkaan saksalai- Tekes-rahoitteisen, Turun yliopistosta. VASTUULLISUUDESTA sen perheyhtiön omistuksessa. Kaksi maa- ”Ympäristövaikutusten lisäksi myös ilman insinöörihenkisintä kansaa tuntuvat taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ovat MYYNTIVALTTI löytäneen yhteisen sävelen ja samalla kan- keskeisessä roolissa – ne kaikki ovat osa Esimerkiksi Meyer Turulle hanke tarjoaa sainvälisen voittokonseptin. sustainability-teemaa”, Lehtonen toteaa. keinoja luoda vastuullisuudesta lisäarvoa seatec 2018 17