proresto 4/2014 - Page 29

Myös ravintola-alalla yleiset vuokratyöfirmat herkästi monimutkaistavat kehityskeskustelukuvioita, kun toisaalta juuri tätä kautta työpaikoille syntyvää työntekijöiden eriarvoisuutta voisi olla keskusteluissa hyvä purkaa. ”Työntekijän motivointi pitäisi aina kytkeä työntekijän ammatilliseen kehittymiseen”, Heini Wink mainitsee. ”Kehityskeskustelunkin hyöty näyttäytyy siinä, miten työntekijä näkee asemansa, osaamisensa ja vahvuutensa kyseisessä työtehtävässä kyseisessä organisaatiossa ja millaisia vaikutuksia työntekijä näkee keskustelun tuovan kehittymiseensä, työuraansa ja työhyvinvointiinsa. Kehityskeskustelussa sovitut asiat tulisi niin ikään kirjata ylös ja toteutuksen seurannasta sopia, sillä muuten asiat herkästi jäävät… Vaikka lyhyitäkin seurantakeskusteluja olisi hyvä pitää pari kertaa vuodessa, jottei kerran vuodessa pidettävään yhteen keskusteluun latautuisi liikaa paineita.” ”Esimiesten taas olisi hyvä nähdä kehityskeskustelu ja palautteenanto joskus jonkun toisen silmin, jotta työntekijän kohtaamisesta ei muodostuisi rutinoitua läpihuutojuttua”, Wink lisää. ”Samoin esimiesten tulisi käydä myös itse kehityskeskusteluja ylempiensä kanssa, jotta oma kehittyminen olisi mahdollista. Perehdyttäminen kehityskeskusteluihin on kaiken kaikkiaan vielä kovasti kesken, sillä jos aina ei löydy alan koulutusta esimiehillekään, niin vielä harvemmin valmennusta on tarjolla työntekijöille.” ”Täytyy muistaa, että jokainen kehityskeskustelu on omanalaisensa, eikä keskustelua voi ennalta käsikirjoittaa”, tiivistää Anna-Maija Paananen.