proresto 4/2014 - Page 28

Vähennä lautasliinojen kulutusta 25% lisesti kyteviä ristiriitoja ja osata katkaista ketju, mikä toki asettaa esimiehen neuvottelutaidot ja kuuntelemisen taidon todella koetukselle.” ”Kehityskeskustelut ovat JHL:n kyselytutkimuksen perusteella työntekijöiden mielestä kuitenkin varsin ristiriitainen henkilöstön motivoinnin väline”, toteaa puolestaan Julkisten ja hyvinvointialojen liiton työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink. ”Kehityskeskusteluja koskeva kyselymme tavoitti noin 1 500 toimisto-, hallinto- ja IT-alan vastaajaa, joista osa piti kehityskeskusteluja todella hyödyllisinä, mutta osa taas täysin hyödyttömänä vuosittaisena teatterina. Esimiesten ja organisaatioiden intresseissä kehityskeskustelut toki yleensä ovat jo lähtökohtaisesti, kun kulloisistakin työntekijöistä näin saatava tieto, kokonaisuuksien hahmottuminen ja suunnittelun helpottuminen toimivat motivaattoreina. Sen sijaan työntekijöiden kehityskeskusteluista saaman hyödyn tulisi olla entistä selkeämpi.” Voisiko ” kehityskeskustelun nähdä rakentavana, molemminpuolisen motivoinnin välineenä? Tork Xpressnap® annostelijat Lautasliinojen annostelu yksi kerrallaan pienentää lautasliinojen kulutusta 25% verrattuna perinteisiin annostelijoihin. Valittavana kolme trendikästä väriä: musta, punainen ja vaaleanharmaa. Lue lisää www.tork.fi. www.tork.fi Puh. 09 506 881 26 proresto 4/2014 Kehityskeskusteluista väitöskirjankin tehnyt Heini Wink on havainnoinut ja tutkinut ”kehkejä” jo 1990-luvun loppupuolelta alkaen. Opetushallituksen Johtamisen erikoisammattitutkintoja perustamassa ja kehittämässä ollut Wink on seurannut kehityskeskusteluja kunnioitettavan määrän ja on niin ikään toiminut pitkään tulevien esimiesten kouluttajana ja kehittämisasiantuntijana Johtamistaidon Opisto JTO:ssa. Tampereen yliopistolle tekemässään väitöskirjassa Kehityskeskustelu dialogina ja diskursiivisina puhekäytäntöinä Heini Wink tutki, voiko kehityskeskustelusta syntyä aitoa dialogia tavanomaisen juttuhetken, yksinpuhelun tai väittelyn sijaan. ”Ei riitä, että kehityskeskustelun käymisestä saadaan rasti ruutuun, vaan merkityksellistä on keskustelun laatu.” Wink painottaa. ”Koska kehityskeskustelut ovat pitkälti peruja tulosjohtamisen aikakaudelta, keskustelu painottuu herkästi suorituksiin ja tuloksellisuuteen. Samoin erilaiset hierarkiat ja aiemmat negatiiviset kokemukset kehityskeskusteluista heikentävät helposti keskusteluun osallistuvien välistä tasa-arvoisuutta. Jos kuitenkin työpaikan ilmapiiri on hyvä sisältäen positiivista energiaa ja luottamusta, keskustelussa uskalletaan käsitellä myös hankalia asioita ja näin synnyttää dialogia. Kehityskeskusteluja seuratessani olen huomannut, että keskustelijat jopa unohtavat ulkopuolisten läsnäolon, jos kommunikoivat aidossa dialogissa toistensa kanssa.” Kehkekin kehittyy Edupolin organisoimiin esimiesopintoihin kehityskeskustelukoulutus kuuluu olennaisena osana. Anna-Maija Paanasen mukaan ravintola-alalla ajatukseen kehityskeskustelujen järjestämisestä suhtaudutaan periaatteessa arvostavasti, mutta muun muassa työn keikkaluontoisuudesta ja väen vaihtuvuudesta johtuen hyvät aikomukset kaatuvat usein ajanhallinnan ja järjestelyjen hankaluuksiin.