proresto 3+4/2018 - Page 12

Ruokaa lentää roskiin tolkuttomia määriä – meillä ja muualla. Suomessa esimerkiksi kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120–160 miljoonaa kiloa – eli hurjat 20–25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. Ilmastopommi jyskyttää KOKO RUOKAKETJUSSA (alkutuotanto, teollisuus, kauppa, ravintolat, kotitaloudet) alun perin syömäkelpoinen ruokahä- Selvää on kuitenkin se, että kaikki turhaan tuotettu ruoka kuor- vikki (pois lukien ei-syömäkelpoiset osat kuten luut) on arviolta mittaa sekä taloutta että ympäristöä. Ketjussa hävikiksi pää- 400–500 miljoonaa kiloa vuodessa, kertovat Luonnonvarakes- tyvän turhan ruoan tuottamisen aiheuttamat ilmastovaikutuk- kuksen (Luke) julkaisemat luvut. Luvut perustuvat yksittäisiin pis- set ovat Luken mukaan noin 1 000 miljoonaa CO 2 -ekvivalent- tetutkimuksiin ja rajattuihin aineistoihin. tikiloa. ”Lisäksi luvut perustuvat eri ajankohtina tehtyihin otoksiin ”Meidän pitää oppia pienentämään hävikkiä tehokkaam- ketjun eri osissa, joten emme tiedä, onko ruokahävikin määrä min koko ketjussa, vaikka kokonaan ongelmaa ei voida pois- kasvanut tai vähentynyt viime vuosina eivätkä nykyiset systee- taa. Nyt tarvitaan ruokahävikin seurantaan tarkempia työ­ mit kerro, miten ruokahävikin määrä jatkossa muuttuu”, toteaa kaluja”, Katajajuuri summaa. Tässä kohtaa Katajajuuri uskoo, Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri. että digitalisaatio – eli esimerkiksi erilaiset helppokäyttöiset sovellukset – voivat hyvinkin auttaa. ”Tarvitaan keinoja, joilla hävikki tehdään näkyväksi ja sit- ten ongelmakohtiin voidaan puuttua.” Ravintoloiden (ja ateriapalveluiden) kohdalla tilanne on varsin tukala, sillä ٥́фɅ٥ѽ̈́սѕф)ՅфɽͭuMمхلԁд)Ѥͥمхͥɭͤͥե)ͥфձ)ՅمЁٓսtѥ+t)Aɡ)սѕ)ͥ٥ɽф)ٽսѕф)-Ёѥѕхͅ)YɥхЁͅхمЁѧ٥̈́)-хɕխսѕѥхѼ)͕مЁչ̈́LխՄ)хمɅѕ́ͥ)͕Ёɕ͕)ͭ+u9Ё٥ѥѕ͕)ѕ٥͕ѕфɕ͕ѥ)хɩո٥ͤt)ͭ)1խͤѭս٥͕)͕Ʌфͭ́ͥͥͥ٥ѽ)٭ѕфսɩѕѽхՑ)1սمɅͭ́1խɥѭ)ա5Ѥ-хɤ(ȁɽɕѼϊLм)͕ͤQٽѕх٥ф