proresto 3+4/2017 - Page 52

”On täytynyt valita kestäviä, visuaaliseen ilmeeseen sopivia kalusteita, jotka puolustavat paikkaansa nyt ja myöhemmin lopullisessa kohteessa”, ravintolan visuaalisuudesta vastaava &Bros-suunnittelutoimiston Antti-Jussi Silvennoinen toteaa. baari rakennetaan rakennuksen ikkunalliseen kellariin tilaan, jossa säilytettiin vankien siviilivarusteita”, kertoo Pekkanen. Viimeinen rundi Eristyssellit aiotaan museoida, joten tilassa voi tulevaisuudessakin aistia aidon ”runditunnelman”. Myös Kakolan entinen kirkkotila säilytetään ehjänä kokonaisuutena – sinne on tulossa nykyaikaiset kokous-/konserttitilat, jotka täydentävät ravintolapalveluja. Olli Ojalan Kakola-Yhtiöt – joka omistaa sekä Kakolan sekä samalla mäellä toimineen Turun lääninvankilan – vastaa remontoinneista. Mikään läpihuutojuttu ei Kakolan ”kasvojenkohotus” ole, sillä suojelumääräyksiltään kohde on samaa luokkaa kuin Turun linna ja Tuomiokirkko. Anniskelupaikkoja ravintolassa on nykyisellään 284, joista reilu kolmannes on terassipaikkoja. Se, mitä ”lopullisessa” ravintolassa tullaan näkemään, on aika pitkälti jo esillä: kaikki nykyiset kalusteet siirtyvät puolentoista vuoden kuluttua uuteen paikkaan lattiamateriaaleja myöten. ”Kalusteet uuteen ravintolaan on olemassa 75 prosenttisesti”, Pekkanen arvioi. ”Tutustuminen kohteeseen oli kuin aikamatka sadan vuoden taakse. Kiire kalterien taakse Ensimmäinen kesä Kakolassa on ollut ilmojen puolesta vaihteleva, mutta ainakin vastaanotto asiakkailta on lämmittänyt. ”Väkeä on riittänyt ja esimerkiksi aurinkoisen Tall Ships -viikonlopun aikaan enempää ei olisi sisään mahtunut.” Pekkanen katsoo, että Kakolanruusu on kiinnostava kohde säästä huolimatta: sen verran kiehtova paketti on kyseessä. Ravintolan visuaalisuudesta vastaa helsinkiläinen Andbros-suunnittelutoimiston Antti-Jussi Silvennoinen. Silvennoinen on mukana työstämässä myös lopullista ravintolatilaa, joten hankintojen sopivuus tiloihin on yhden ja saman ihmisen suunnittelemaa. Hän myöntää, että kaksivaiheinen projekti asettaa omat haasteensa: ”On täytynyt valita kestäviä, visuaaliseen ilmeeseen sopivia kalusteita, jotka puolustavat paikkaansa nyt ja myöhemmin lopullisessa kohteessa”, hän toteaa. Toisaalta vanha vankilamiljöö inspiroi ja saa suunnittelijan mielikuvituksen liikkeelle: jo pelkästään tutustuminen kohteeseen oli kuin aikamatka sadan vuoden taakse. ”Täällä on tosi paljon makeeta tilaa, jossa on täysin omanlaistaan tunnelmaa. Sitä tiettyä tarinallisuuden fiilistä on yritetty vahvistaa.” 52 proresto 3–4/2017