proresto 3/2014 - Page 16

Vähennä lautasliinojen kulutusta 25% tolatoiminnasta vastaa Amica, jonka operatiivinen päällikkö Merja Sandberg näkee arjessa esteettömyyden edut ja hyödyt. “Invalidiliiton ravintolassa on alusta asti mietitty, mitä esteettömyys todella tarkoittaa erilaisille ihmisille. Talossa työskentelee asiantuntijaryhmä, joka pohtii ja testaa ratkaisujen toimivuutta. Koska ravintoloitsija tai suunnittelija ei aina itse tule ajatelleeksi kaikkea, niin ryhmän pyörätuolilla liikkuva jäsen, lyhytkasvuinen jäsen ja esimerkiksi vain toista kättään käyttävä jäsen huomaavat puutteet ja osaavat tarjota muutosehdotuksia”, Merja Sandberg kertoo. “Koko Invalidiliiton toimitalo on rakennettu kynnyksettömäksi ja ovet aukeavat painonapista automaattisesti, mikä on myös ravintolahenkilökunnan kannalta hyvä asia. Linjastot ovat 80 senttiä korkeat eli kymmenen senttiä matalammat kuin yleensä. Tarjoiluvadit ja jopa keittopata sijaitsevat upotettuina tasoon, joten myös pyörätuolia käyttävät ja lyhytkasvuiset pääsevät annostelemaan lounasta vaivatta. Myös esimerkiksi vesihana on sijoitettu tarjotintason reunaan eikä liian keskelle, jotta kaikki ylettyvät ottamaan.” “Kalusteet on sijoitettu ravintolasaliin tarpeeksi väljästi, jotta käytävillä ja pöytien väleissä mahtuu liikkumaan niin pyörätuolilla, rollaattorilla kuin lastenvaunuillakin. Myytävät tuotteet on mietitty helposti syötäviksi ja helposti kuljetettaviksi siten, että ne pysyvät pystyssä vaikka yhdellä kädellä kannettuina. Henkilökuntamme toki mielellään avustaa kaikessa, vaikka suurin osa ravintolan asiakkaista haluaakin kyllä toimia itsenäisesti ja oma-aloitteisesti”, Merja Sandberg muistuttaa. Esteettömyyshän ” ei ole mikään esteettisyyden vastakohta. Tork Xpressnap® annostelijat Lautasliinojen annostelu yksi kerrallaan pienentää lautasliinojen kulutusta 25% verrattuna perinteisiin annostelijoihin. Valittavana kolme trendikästä väriä: musta, punainen ja vaaleanharmaa. Lue lisää www.tork.fi. www.tork.fi Puh. 09 506 881 14 proresto 3/2014 Esteetöntä ruokahalua! Miten ravintola-alan väki sitten ylipäätään suhtautuu esteettömyyteen ja sille asetettuihin vaatimuksiin? Löytyykö suomalaisesta ravintolamaailmasta valmiutta vaivannäköön? “Paljon on halua tehdä hyvää, ja kaikenlaiset asiakkaat ovat ravintoloihin tervetulleita. Eihän kenenkään kannata torjua maksavaa asiakasta huonoilla tiloilla”, Kirsti Pesola sanoo. “Silti tuntuu, ettei sittenkään ole riittävästi tietoa esteettömyydestä. Esteettömyyshän ei ole mikään esteettisyyden vastakohta.” “Vanhoissa rakennuksissa sijaitsevat ravintolat ovat toki haasteiden edessä, ne kun on rakennettu kulloinkin voimassa olevien rakentamismääräysten mukaan”, Kirsti Pesola muistuttaa. “Aina ei ole ajateltu ’esteettömästi’, sillä ennenhän se, ettei johonkin pääse, miellettiin yksilön omaksi ongelmaksi. Tietenkin on edelleen ravintoloita, joihin kyllä pääsee ovesta sisälle, mutta pöydät on sijoiteltu turhan tiiviisti asiakaspaikkojen maksimoimiseksi. Niin sanottu esteetön wc voi olla käytännössä varastona ja siten tarkoitukseensa käyttökelvoton, kun ’eihän sitä ole tarvittu’. Ulkomailla tilanne on pitkälti sama, eli uusissa rakennuksissa esteettömyys toteutuu aika hyvin, mutta vanhoissa rakennuksissa on samoja ongelmia kuin meillä. Monessa eurooppalaisessa maassa vaan on enemmän niitä vanhoja rakennuksia...” “Ja jostain syystä estettömyys-sanalla on vielä hiukan leimaava kaiku ja koetaan, että kyse on ’jostain vammaisten jutusta’. Ei ymmärretä, että esteettömyydestä on kaikille hyötyä, eikä kenellekään haittaa. Loppujen lopuksi esteettömyydestä hyötyy aina myös ravintolan henkilökunta, kun siivous, astioiden keräys ynnä muu voidaan tehdä pyörällisillä apuvälineillä. Esteettömyydessä kyse on oikeastaan niin rakentamisen kuin ravintolatoiminnan laatutekijästä.”