proresto 3/2013 - Page 61

proresto lukijatutkimus LUONNOTONTA MENOA Ruoan luonnollisuus on noussut trendiksi ja tärkeäksi osaksi viimeaikaista ruokakeskustelua. Yhä enemmän on niitä, jotka vaativat ruoan luonnollisuutta ja lisäaineista luopumista, sekä lähiruoan suosimista. RUOKATUOTANNON SUDENKUOPAT SAATTAVAT YLLÄTTÄÄ TIEDOSTAVATKIN TAHOT LUONNOLLISUUS MERKITSEE eri ihmisille ja ryhmittymille eri asioita. VTT:n tammikuisessa Nutritech-seminaarissa Kaisa Poutane en käytti määritelmää, jonka useimmat kuitenkin hyväksyvät. Poutasen n mukaan luonnollisia ovat ”ruoan ja juoman ainekset, jotka ovat pe eräisin luonnosta (kasveista, eläimistä tai mineraaleja) ja joita on vo oitu käsitellä jollain perusmenetelmällä, kuten jauhamalla, savustamalla a, paahtamalla, pakastamalla, kuivattamalla tai käyttämällä”. Keinotekoisina taas pidetään aineita, joilla ei ole luontaista va asti- PAHA, PAHEMPI, KOULURUOKA? PARJATTU KOULURUOKA NOSTAA PROFIILIAAN ERI RINTAMILLA netta ja jotka on tuotettu laboratorio-oloissa kemiallisissa prosessei isTEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN ri osa elintarviketeollisuuden käyttämistä lisäaineista voi olla luonn nos- TEKSTI: SAMI J. ANTEROINEN KUVAT: PAUL CHARPENTIER sakin esiintyviä aineita, joita tuotetaan kemiallisten prosessien kau utta, KUVA: RODEO.FI ”HYVÄ LEIPÄ on kuohkea sisältä ja rapea päältä. Sen kuoressa on ohkea sisä j apea p hke sis kea pea n Suomi on ensimmäinen maa ruuan suunnitteluun. maailmassa, jossa säädettiin laki maksuttoman kouluruoan luun: onko geenimuuntelulla kehitetty, mutta luonnossa kasvanut ru uo- talasagnette ja Kuhapyörykät intialai- ka luonnollista? tarjoamisesta kaikille koululaisille. sella hernekastikkeella. Finalistien ke- lutukseen linkittyvä lohas endi on kasvanut myös Suomessa. Meidän ukseen n vä as-trendi myös Suom ssa. Meidä sa. tekemisemme on osunut siihen vähän kuin vahingossa, mikä on todelkemisemm m t hen vahin o a, mikä , tode tod Bruun ku kuvailee ja näyt ä maistelevan ajatust e yttää evan ajatusta. ajatus ajat la hieno jutt juttu”, Bruun selittää. Kriisi on selvästi valikoiv a sorttia. t i ä. valikoivaa koi Seuraava pian sata vuotta Helsingin Punavuoressa toimineen aavaksi pian ata ta elsingin P inee KUVAT: FAZER LEIPOMOT helihakeitto ja kauraleipä, Kasvis-pas- ovat muuttuneet ympär mme. Puhtaaseen ruo vat muuttune n pärillämme. e. ruoka ja eettiseen kuruokaan a ku- lievästi kara aramellisoitunutta makeutta. Juuren käyttö tuo makuun muo tunutta a . Juur k u kavaa ha happamuutta ja herkullista syvyyttä”, t u ta a e ista ta to itusjohtaja Henrik toim ik k TEKSTI: ARTO K. KOSKELO Kannis anniston Le mon toi itusjohtaja hämmentää toimittajaa puhe ston Leipomon oimitusjo tusj a hämme uheil- Ruoan autenttisuus on ollut viime aikoina enemmän tapetilla ku n n ut män apetilla kuin petilla etilla koskaan. Aiheesta on j kaistu kirjo ja sille on uhrattu medioi eesta julk tu kirjoja n medioissa d laan. Ensin hä toteaa, että toimiala on kriisissä, mikä näky muun n. hän a t toi kr äkyy yy Leipä on perinteisesti o ut yksi suomalaisen ruokavalion kulmakivistä. Sit on syöty ni n yltäkylläisyyden pä e ollu v on kulm Sitä niin y kylläisyyden kuin puutteenkin aikoin . Viime vuosina leipä on kuiten ajautu ongelmiin. Toisaalta ku in oina n na. ui enkin autunut i lmi Tois a kuluttajat ovat i pirstoutuneet pie pi pienemmik ryhmiksi, toisaalta käyne t krantuiksi. Osa on havahtunut va timaan ruokansa miks yhmiksi, toisaalta käynee k n ksi ä eet h htun aatim maan ruokans s vähemmän prosessoit na, toinen korvannut korppunsa karp uksella. Samaan aikaan viljan maailma essoituna a, korva