proresto 3/2013 - Page 36

Toinen alue, missä digitaalisuus tekee läpimurtoa, on karaoke. Suomalaiset ovat tunnetusti karaokekansaa, mutta lauluiltamat ovat pitkään sujuneet kasarihengessä: pöydissä ja baaritiskeillä selaillaan paksuja laululistoja ja kohta jonotetaan karaokeisännän puheille oman suosikin kanssa. Alan vahva toimija KSF Entertainment Group ryhtyi muutama vuosi sitten miettimään, voisiko karaokenkin tuoda KUVA: SINI PENNANEN Sähköistä karaokesi 2000-luvulle. Toimitusjohtaja Juha Ruuska kertoo, että KSF:n juuret ovat karaokelevyjen tuottamisessa – ja niiden ravintoloille toimittamisessa – mutta pikku hiljaa yrityksestä sukeutui täysiverinen softatalo. ”Aloimme kehittää tietokonejärjestelmää karaoken pyörittämiseen vuonna 2009 ja se julkaistiin vuoden 2010 lopussa”, Ruuska kertoo. Seuraava läpimurto nähtiin tänä keväänä, kun sähköinen karaokelista lanseerattiin. Innovaation kuningasideana on viedä biisit päätelaitteille ja asiakkaiden kännyköihin. Selailu on näin ollen kätevää ja myös biisin tilaaminen hoituu samassa yhteydessä. Laulujen lunnaat Menestys on yllättänyt toimitusjohtajan: sähköinen karaokelista on jo käytössä arviolta tuhannessa eri paikassa ympäri maailman. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on tässä kisassa ykkönen ja Ruuska kehaisee suomalaisia muutenkin: ”Muualla maailmassa asiakkaat käyttävät sähköistä karaokelistaa etupäässä kännyköillään, mutta Suomessa ravintolat ovat investoineet päätelaitteisiin aika mukavasti myös.” Muutosta on edesauttanut se, että systeemiä käyttääkseen ei tarvitse omistaa supertehokasta älypuhelinta, vaan pelkkä nettiyhteydellä varustettu peruskapula riittää. ”Järjestelmä ei vaadi minkään sovelluksen asennusta, vaan sitä voi käyttää, kunhan vain puhelimessa on verkkoselain”, Ruuska täsmentää. ”Henkilökohtaiselle palvelulle on edelleen tilausta, mutta uudet sovellukset voivat syventää asiakaskokemusta entisestään.” le tuhertamat harakanvarpaat kenties viittaavat. ”Tilausta ei tarvitse myöskään enää syöttää mihinkään erilliseen systeemiin, joten toiminta tehostuu.” Ruuskan mukaan digitaalisuudessa on vielä rutkasti käyttämätön- Entä sitten muutosvastarinta, jota suomalaisissa karaokebaareissa tä potentiaalia: ”Kyllä etenkin Suomessa ollaan vielä melko lapsen- voisi jonkin verran kuvitella esiintyvän? Ruuska myöntää, että monet kengissä tässä suhteessa”, Ruuska toteaa, mutta lisää että useimmis- asiakkaat ovat tottuneet ja tykästyneet perinteisen ”karaokeraama- sa muissakin maissa kehitys vielä junnaa paikallaan. Mahdollisuuk- tun” selaamiseen – ja tilalle piti saada jotain vähintäänkin yhtä kou- sia kuitenkin riittää: Ruuskan mukaan esimerkiksi päätelaitteiden hin- kuttavaa. nat ovat nyt sillä tasolla, että ravintoloiden pitäisi rohkaista mielensä ”Haasteena oli tehdä sähköisestä karaokelistasta niin hauska ja viihdyttävä, että vanhan paperilistan perään ei jäädä haikailemaan. ja ostaa vaikkapa tabletteja asiakkaiden käyttöön. ”Pienissäkin asioissa digitaalisuus voi auttaa: sen sijaan, että pi- Palautteen valossa tässä onkin onnistuttu”, Ruuska toteaa ja lisää, että tää huitoa käsillään saadakseen tarjoilijan huomion, voisi apuna ol- kun porukka kerran on kokeillut digilistaa, ei paluuta paperiin enää la sovellus.” ole. Lähteet: Ravintolat tykkää haastatellut, Riikka Uhmavaara: Myös ravintolan väki on mielissään, kun sen ei enää tarvitse leikkiä Palveluiden kehittäminen ja digitalisoiminen ravintola-alalla apteekkaria ja yrittää tulkita, mihin kappaleeseen asiakkaan paperil- (Tampereen ammattikorkeakoulu 2013) 34 proresto 3/2013