proresto 2/2012 - Page 49

Tiedonhaku lisää kiinnostusta Vuonna 2005 silloinen Elintarvikevirasto julkaisi tuloksia kahdesta kartoituksesta, joissa oli kysytty hygieniaosaamistestiin osallistuneiden vaikutelmia omasta osaamisesta sekä elintarvikealan toimijoiden vaikutelmia järjestelmän hyödyistä. Alkuvuosina testin kävi läpi runsas joukko alalla jo pitkään työskennelleitä. Myöhemmin passi on liitetty osaksi alan perustutkintoja. ”Voidaan miettiä, olisiko ruokamyrkytysten määrä nykyistä suurempi ilman hygieniaosaamisjärjestelmää?” Vuosina 2003 ja 2005 testiin osallistuneista vastaajista noin 68 prosenttia koki, että oma osaaminen oli kohentunut testin myötä. Osallistujat olivat esimerkiksi kerrannet elintarvikehygienian perusteita. Vastanneista ruoka-alan toimijoista noin 70 prosenttia koki, että järjestelmästä on heille hyötyä. ”Oma arvioni on, että hygieniapassin saaminen on todennäköisesti pistänyt joskus työssä ollessa miettimään miksi jotain pitää tehdä tietyllä tavalla. Vaikka osaamistestin suorittaminen ei mitenkään takaa sitä, että henkilö todella hallitsee syvällisesti elintarvikehygieniaa, kannustaa se suurta osaa testatuista lisäämään omaa tietoaan elintarvikehygienian asioista”, Kekkonen huomauttaa. Hän luottaa siihen, että omalla kiinnostuksella tiedon hankintaan on suuri merkitys oppimiseen. Joissain maissa on käytäntönä, että elintarvikealan työntekijät pakotetaan koulutukseen, mutta koulutuksen tulosta ei mitata millään kokeella. Pakollisessa koulutuksessa istumisesta ei välttämättä jää mieleen juuri mitään. ”Uskon, että suomalaisen järjestelmän myötä elintarvikehygienian yleissivistys on noussut. Hyöty kohdistuu jokaiseen kuluttajaan”, Kekkonen summaa. Käyttöä kahviloista ruokatehtaisiin Hygieniaosaamistodistus vaaditaan sellaisilta elintarvikealan työntekijöiltä, jotka työssään käsittelevät pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita elintarvikehuoneistossa. Osaamistestissä on 40 oikein/väärin väittämää, joista tulee saada vähintään 34 oikein. Testi on läpäistävä kolmen kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. Eviran hyväksymät osaamistestaajat järjestävät hygieniaosaamistestejä ja myöntävät hygieniaosaamistodistuksia. Osaamistestaajia on noin 1 900 eri puolilla Suomea. Kuntien elintarvikevalvontaviranomaiset valvovat hygieniaosaamisen velvoitteen toteutumista elintarvikealan yrityksissä, kuten ravintoloissa, suurkeittiöissä ja ruokatehtaissa. Vastaavalla ajatuksella on pari vuotta sitten luotu ruoka-alan työntekijöille ympäristöpassi, joka mittaa kestävien ruuanvalmistusmenetelmien osaamista. Ympäristöpassi on vielä vapaaehtoinen, mutta sitäkin on ehdotettu sisällytettäväksi ruoka-alan perustutkintoihin. 2/2012 proresto 47