proresto 2/2012 - Page 47

Rehun ja sen raaka-aineiden tuotanto muodostaa noin 80 prosenttia kirjolohifileen hiilijalanjäljestä. Se vastaa myös suurimmasta osas- Rehevöittävien typpi- ja fosforipäästöjen osalta vertailun tulos asettui toisin päin: yksi tuotettu kirjolohikilo rehevöittää vesistöjä noin kolme kertaa enemmän kuin yksi naudanliha- ta kirjolohifileen tuotantoketjun energianku- kilo ja neljä kertaa enemmän kuin yksi sian- lutuksesta sekä happamoittavien yhdisteiden päästöistä.   Uutta teknologiaa kehitetty Naudanlihan hiilijalanjälki lihakilo. Broilerinlihan etumatka kirjoloheen osoittautui noin kuusi nähden on vielä suurempi. Tämä johtuu sii- kertaa suuremmaksi kuin tä, että karjanlannan ravinteita voidaan hyö- kirjolohifileellä. dyntää peltoviljelyssä, mutta kalankasvatuk- Tutkimuksessa selvitettiin ympäristövaikutuk- sen ei. sia vähentäviä kasvatusmenetelmiä. Esimerkiksi verkkoaltaassa avomerilaitoksessa kasvatettujen kalojen hiilijalanjälki on hieman pienempi kuin sisempänä Luonnonkalaan vertailu vaikeaa rannikolla kasvatettujen kalojen, koska avomerellä suurempi tuotan- Tutkimuksessa kirjolohta vertailtiin myös luonnonvaraiseen kuhaan, sii- tomäärä voidaan keskittää yhteen yksikköön. Näin esimerkiksi vene- kaan, ahveneen ja haukeen. ajoa voidaan vähentää tuotettua kalakiloa kohti. Avomerellä ravinnekuormitukset myös laimenevat paremmin. Kiertovesikasvatuslaitoksissa ravinteet on puolestaan mahdollista suodattaa poistovedestä hyvinkin tarkkaan. ”Perinteiseen verkkoallaskasvatukseen verrattuna kiertovesikasva- Luonnonkalojen pyydystäminen poistaa ravinteita vedestä ja vähentää rehevöitymistä. Luonnonkalat eivät myöskään kuluta rehua, joten niiden hiilijalanjälki on kasvatettua kalaa pienempi. ”Kuitenkin luonnonkalan hiilijalanjälki riippuu paljolti saaliin ja kuljetuserien koosta: pienet erät lisäävät kuljetusten ympäristövaikutus- tus on tehokas tapa vähentää ravinnekuormitusta, mutta veden pump- ta”, erikoistutkija Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta muis- paus johtaa suurempaan hiilijalanjälkeen, jos sähköenergia tuotetaan tuttaa. fossiilisilla polttoaineilla”, Frans Silvenius summaa tuloksia. Kirjolohi puolestaan voittaa luonnonkalat ravintoainesisällön vertailussa. Kirjolohi sisältää noin 2–3 kertaa enemmän erittäin terveelli- Ympäristövaikutukset erilaisia kuin lihatuotteilla siä EPA- ja DHA-rasvahappoja esimerkiksi haukeen, kuhaan ja ahve- Kun kirjolohifileen hiilijalanjälkeä verrattiin tutkimuksessa lihatuottei- neen verrattuna. siin, naudanlihan hiilijalanjälki osoittautui noin kuusi kertaa suuremmaksi kuin kirjolohifileellä. Sian- ja broilerinlihan tuotantoketjussa kasvihuonekaasupääs- JULKAISU: Kirjolohenkasvatuksen ympäristövaikutukset Suomessa. Frans Silvenius, Juha Grönroos, Hanna Hartikainen, Helena Hyväri- töt olivat joissain tapauksissa samaa suuruusluokkaa kuin kirjolohel- nen, Markus Kankainen, Salla Kaustell, Sirpa Kurppa, Timo Mäkinen, la. Enimmillään sianlihan päästöt olivat 2,5-kertaiset ja broilerinlihan Jari Setälä, Kirsi Silvennoinen, Raija Tahvonen ja Jouni Vielma. MTT päästöt 1,5-kertaiset kirjolohifileeseen nähden. Raportti 48 (2012). 2/2012 proresto 45