proresto 1/2014 - Page 46

Meille yksikin ” oppilas, joka rupeaa syömään kouluruokaa, on voitto. Kouluruokailussa painitaan oikeastaan myös samantyyppisten haasteiden kanssa kuin lentokoneruokailussa – erityyppiset ateriat ja esimerkiksi eri uskontokuntia edustavien oppilaiden ruuat voidaan laittaa selkeästi mutta hienovaraisesti tarjolle siten, ettei niitä tarvitse erikseen kysellä.” Lattioihin maalatut opasteet ohjaavat ruokailijat niin ikään astioiden palautuspisteelle. ”Niinkin yksinkertainen asia kuten biojäteastian toimivuus voi olla aika ratkaiseva ruokailun sujuvuuden kannalta”, muistuttaa Pekka Toivanen. ”Tarpeeksi tilava biojäteastia, jonka äärellä tarjottimen saa laskettua pöytätasolle, ehkäisee sotkua ja tarjottimen kanssa tasapainoilua eli toisin sanoen nopeuttaa ruokailuvuoron vapautumista seuraaville.” ”Itse asiassa oppilaiden mielestä suurimpia syitä tyytymättömyydelle olivat jonottaminen ja aikapula, epäviihtyisän tilan ohella”, lisää Marjaana Ponkala. ”Oletimme, että ruuasta olisi tullut enemmän palautetta, mutta ei – oppilaiden mielestä ruoka on hyvää. Järjestimme myös oppilaiden vanhemmille maistiaiset, ja niin katkesivat siivet huhupuheilta pahasta kouluruuasta.” Kokkipoika Sam & kumppanit Anonyymin keittiöhenkilökunnan sijasta Martsarissa on nyt annettu kasvot ja nimet tädeille ja sedille, jotka ruuan valmistavat. Oppilaat ovat valokuvanneet ruokalan väen kokkigalleriaksi seinälle, jotta pieninkin ruokailija voisi tunnistaa kauhan varressa kulloinkin olevan. ”Yhteistyö ruokahuollon väen kanssa on kaiken kaikkiaan lisääntynyt”, kuvaa Ursula Snellman. ”Keskustellaan, kuunnellaan esimerkiksi maustetoiveita ja kerran kuussa huomioidaan erityisen hyvin ruokalassa käyttäytyvä luokka Kuukauden Ruokalateko -palkinnolla, jolloin koko luokka saa jälkiruuan.” 44 proresto 1/2014 ”Projektin mittaan myös muotoilijoiden ja sisustussuunnittelijoiden ammattikunta on tullut tutuksi oppilaille. Todella hienosti Muotohiomon väki jalkautui kouluun ja kuunteli oppilaiden toiveita. Kouluruokailulla on tärkeä merkitys oppimistulosten kannalta sekä myös tärkeä ravitsemuskasvatuksellinen tehtävä, kun esimerkiksi nuoret tytöt opettelevat terveellistä ja täysipainoista syömistä laihduttamisen sijasta. Meille yksikin oppilas, joka rupeaa syömään kouluruokaa, on voitto”, Ursula Snellman tiivistää. ”Kouluruoka on tärkeä ateria jokaiselle, mutta on hyvä muistaa, että joukossa on myös oppilaita, joille ei kotona aina ole tarjolla täyttä jääkaappia”, Pekka Toivanen muistuttaa. ”Sitä paitsi ruokailu on sosiaalisesti merkittävä asia, eli pitäisi pyrkiä siihen, että on mukavaa syödä yhdessä. Kouluruoka rokkaa! -hanke on ollut opettavainen ja haastava, kun mukana on ollut monia tahoja aina ruokalistojen ravintoarvoja miettivistä asiantuntijoista eri-ikäisiin ruokailijoihin saakka. Muotoilun kautta taisimme onnistua rakentamaan siltoja eri toimijoiden välille!” Muotohiomon ja koulun oman Ruokaryhmän toimesta kouluruokailun kehittäminen jatkuu Martsarissa edelleen. Muotohiomo ei myöskään halua piilottaa kynttilää vakan alle, vaan hankkeesta saatuja tuloksia ja kokemuksia voi ladata netistä vapaasti. ”Tämän muotoilumanuaalin vinkit ovat omiaan inspiroimaan muita, aivan erityisesti silloin, kun suunnitellaan uusia kouluja ja uusia kouluruokaloita”, Marjaana Ponkala muistuttaa. ”Me Vantaalla toimimme viestinviejinä ja levitämme tietoa muun muassa parhaillaan käynnissä olevan Ekoteko-kilpailun kautta.” Voi olla, että harkitussa ja yhdessä su