proresto 1/2014 - Page 20

Reilu kauppa kasvaa ” nopeammin kuin muu talous, sillä kuluttajat eivät halua ostaa epäeettisiä tuotteita. Jatkuvaa valvontaa Luotettavin tapa sertifioida on kolmannen osapuolen varmistus. Silloin kolmas osapuoli määrittää kriteerit ja valvoo niiden noudattamista. ”Myös yksittäisillä yrityksillä voi olla omia vastuullisuusjärjestelmiään, ja samoja tuotteita tekevät yritykset ovat perustaneet myös toimialakohtaisia vastuullisuusaloitteita.” ”Sitten on olemassa muitakin sertifiointeja, jotka eivät sinänsä liity reiluun kauppaan, mutta joilla päämäärät ovat samansuuntaisia kuin meilläkin. Ne voivat liittyä vaikkapa ympäristökysymyksiin.” Esimerkiksi UTZ-sertifiointi liittyy tuotteen fyysiseen jäljitettävyyteen ja Rainforest Alliance ympäristömyönteisyyteen. Luomusertifikaatit taas ovat osoitus mahdollisimman luonnonmukaisesta kahvinviljelystä. ”Niissä on hieman samanlainen kuvio kuin reilun kaupan sertifioinnissa”, Sivonen mainitsee. ”Reilun kaupan tuotteiden tuotantovaatimukset on listattu Reilun kaupan kriteereissä, jotka löytyvät kattojärjestö Fairtrade Internationalin verkkosivulta. Kaikille Reilun kaupan tuotteita tuottaville pienviljelijöille on omat kriteerinsä, joiden lisäksi viljelijöiden tulee noudattaa erillisiä tuotekohtaisia kriteerejä.” ”Reilu kauppa kasvaa nopeammin kuin muu talous, sillä kuluttajat eivät halua ostaa epäeettisiä tuotteita”, toiminnanjohtaja Janne Sivonen sanoo. 18 proresto 1/2014 Markkinoilla on jo useita Fairtrade-merkillä varustettuja kahvilaatuja. KUVA: ARI MONONEN Reilua peliä kahvialalle Reilun kaupan kahvin sertifiointijärjestelmiä on kahta päätyyppiä. ”Ensiksikin on tuotesertifiointi, siis esimerkiksi reilun kaupan Fairtrade-merkki. Sen vaatimusten noudattamista valvotaan”, selostaa Sivonen. ”Sitten on maailmankauppa-tyyppistä toimintaa. Maailmankauppoja oli olemassa jo ennen sertifiointeja. Tässä periaatteena on, että kaikki jossakin tietyssä kaupassa myytävät tavarat ovat reilun kaupan tuotteita.” ”Meillä on kuitenkin tuotesertifioinnissa se ajatus, että tietty tuote voi olla reilu ja että sitä voidaan myydä kaikissa kaupoissa.” Eettisistä sertifioinneista ’Reilu kauppa’ on tunnetuin ja kriteereiltään kattavin. Siinä tavoitteet ovat taloudellisia ja sosiaalisia, eli tuottajan olisi saatava työstään reilu korvaus. ”Siihen liittyy myös esimerkiksi terveydenhuollon ja koulutuksen hankkeita – vähän niin kuin kehitysyhteistyössä – ja lisäksi ympäristöasiat otetaan huomioon.” KUVA: ARI MONONEN KAHVIN TUOTESERTIFIOINTI lähti maailmanlaajuisesti liikkeelle 1980-luvulla, jolloin Meksikon kahvinviljelijät tekivät siitä aloitteen. ”Viljelijät halusivat järjestelmän, jonka avulla he voisivat tulla toimeen omalla työllään”, Reilu kauppa ry:n toiminnanjohtaja Janne Sivonen selostaa sertifioinnin taustoja. Suomessa Reilu kauppa ry aloitti toimintansa 15 vuotta sitten. ”Vuonna 2012 suomalaiset maksoivat reilun kaupan tuotteista yhteensä 152,3 miljoonaa euroa. Summassa oli kasvua peräti 48 prosenttia edellisestä vuodesta”, toteaa Sivonen. ”Reilun kaupan kahvin myynnissä kasvua oli 43 prosenttia. Tässä HoReCa-sektorilla on ollut keskeinen merkitys.” Kaikki isot paahtimot Pauligista Meiraan ovat Sivosen mukaan reilussa kaupassa mukana. ”Yksittäisten reilun kaupan kahvimerkkien markkinaosuudet tosin ovat Suomessa ehkä pienempiä kuin joissakin muissa maissa.”