proresto 1/2014 - Page 16

Jäte älä jätä! Ekomerkki myös vaatii, että työntekijöiden tiedot ja taidot ovat ajan tasalla – joten tähänkin puoleen on herkeämättä kiinnitettävä huomiota. Kukin hotelli pitää itse huolta siitä, että väellä on riittävät ilmastokompetenssit. Viimeisin ylpeydenaihe on innovatiivinen uusi jätehuolto-ohjelma, joka lanseerattiin 2013. Jopa Mattsson itse on yllättynyt siitä, kuinka nopeasti uudella ohjelmalla on päästy tuloksiin: ”Kun lähdimme liikkeelle, meillä oli tavoitteena tiputtaa aamiaisella syntyvää orgaanista jätettä tasolta 140 grammaa per vieras tasolle 90 grammaa vierasta kohden. Melkein saman tien olemme päässeet 60 grammaan per vieras monessa hotellissa”, hän hehkuttaa. Työntekijä nappaa tyhjään ” ravintolapöytään jääneen vesikannun ja kastelee sillä kukat. Kaikki alkoi yksinkertaisesti sillä, että jätettä alettiin mitata; pian keittiöitä ohjeistettiin tekemään ruokaa tarkemmin suhteessa ruokailijoiden määrään ja samalla lautasten kokoa pienennettiin hieman. Ruokaa alettiin heti heittää paljon vähemmän pois. ”Emme ikinä aavistaneet, että ohjelma voisi olla näin tehokas”, Mattsson toteaa. Sosiaalinen omatunto käytännössä Entä sitten se sosiaalinen puoli? Eikö sosiaalinen kestävyys ole jäämässä varjoon kaiken tämän hiilipuheen keskellä? Mattssonin mukaan yhteiskunnallista vastuuta kannetaan edelleen monin tavoin ja tälläkin puolella on pitkät perinteet. Jo vuonna 2001 Scandic vahvisti sosiaalista omatuntoaan aina siinä määrin, että kullekin hotellille annettiin pysyväismääräys: toteuttakaa vuosittain vähintään kolme aktiviteettia, jotka parantavat jollain tavalla yhteisöä ja yhteiskuntaa. ”Toiminnan myötä esimerkiksi vieraillaan sairaiden lasten luona sairaalassa, ruokitaan kodittomia tai otetaan kehitysvammaisia taloon harjoittelijoiksi”, Mattsson listaa. Hotelliketjun ryhdikäs toiminta on huomioitu sangen arvovaltaisten tahojen toimesta. Esimerkiksi vuonna 2011 Scandicille myönnettiin Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto, joka perustuu pohjoismaisiin arvoihin, kuten kestävään kehitykseen ja luonnon kunnioittamiseen. Pari vuotta aikaisemmin Scandic taas pokkasi Best of Helsinki Awards -pystin vastuullisesta liikematkatoiminnastaan – ja vastaavia palkitsemisia on hotelliketjun kohdalle sattunut 2000-luvulla jo pitkä rivi. Tehokas minitiimi Millään valtavalla porukalla ei Scandic kestävää kehitystä aja eteenpäin. Inger Mattssonin lisäksi Tukholman konttorilla on yksi henkilö, jonka vastuulla on esteettömyys ja yksi henkilö, joka vastaa turvallisuusasioista – mutta hiilijalanjälkiasiat ovat aika puhtaasti Mattssonin valtakuntaa. ”Oma taustani on projektijohtamisessa ja viestinnässä, joten siitä on apua työssä, jossa täytyy valjastaa monen ihmisen työpanos yhteisen asian eteen”, hän muotoilee. 14 proresto 1/2014 KUVA: ÅKE E:SON LINDMAN ”Nyt neljä viidestä hotellistamme omaa ekomerkin eli kaikkiaan 126 hotellia.” Tavoite on luonnollisesti 100 prosenttia, mutta siihen on varsin vaikea päästä, koska ketjuun tulee jatkuvasti uusia hotelleja – ja näillä taas on vuoden ”koeaika”, jonka aikana tulee näyttää, että ne ovat ekomerkin arvoisia. ”Tästä syystä meillä on aina joukko hotelleja, joihin ekomerkki on vasta tulossa.” Mattsson kertoo, että joskus hotellin rakentamisprosessiin liittyy haasteita ja Joutsen-pisteet eivät tältä osin nouse kovin korkealle. Näitäkään hotelleja ei hylätä, vaan päinvastoin kannustetaan ylittämään itsensä muilla osa-alueilla. ”Ne täyttävät ekomerkin muut vaatimukset ja taistelevat kovasti y ]0