proresto 1/2014 - Page 14

Scandicilla halutaan pitää mielessä ilmastotalkoiden skaala: ympäristö vaatii toimia paikallisesti ja maailmanlaajuisesti. Käytännön tasolla tästä saattaa seurata, että Scandicin työntekijä nappaa tyhjään ravintolapöytään jääneen vesikannun ja kastelee sillä kukat. Yritys tähtää koulutuksellaan siihen, että tällaiset asiat tulevat suoraan selkärangasta. Vesi on muutenkin ihan hyvä esimerkki. Scandic on nimittäin tarjoillut vuodesta 2009 alkaen pelkästään omaa suodatettua vettä omissa karahveissaan. Näin on vältytty turhilta pulloveden kuljetuksilta. Jokaisesta myydystä karahvista menee 10 senttiä yhtiön kestävän kehityksen rahastoon – yhteensä noin 100 000 euroa vuodessa. Kaikki kertyneet rahat jaetaan vuosittain kestävää kehitystä tukeville projekteille. Ei hurahduspakkoa Mutta täytyykö olla ilmastoherätyksen kokenut voidakseen olla talossa töissä? – Inger Mattsson vastaa että pakko ei ole – mutta kyllä se auttaa. ”Scandicilla voi olla töissä vaikka ympäristöasiat eivät hirveästi kiinnostaisikaan, koska olemme integroineet kestävän kehityksen periaatteet jokapäiväiseen toimintaamme ja työtapoihimme. Tämän johdosta teemme niitä oikeita asioita ilman, että niitä tarvitsee erikseen edes ajatella”, hän toteaa. Jonkun on kuitenkin saatava se alkuperäinen ajatus, keksittävä miten asioita voidaan tehdä fiksummin. Vihreän vallankumouksen ensikipinä lyötiin talossa vuonna 1994, kun joku scandiclainen sai idean: jos hotellivieraat yöpyvät enemmän kuin yhden yön, olisiko aivan mahdoton ajatus, että he käyttävät suihkupyyhettään useammin kuin kerran? ”Mikään hotelli ei ollut tullut ajatelleeksi tätä vielä tuolloin. Siirryimme sanoista tekoihin ja siitä lähtien olemme säästäneet kolme tonnia pesuainetta joka vuosi, ja tietenkin myös vettä, kuljetuskuluja ja energiaa”, Mattsson toteaa ja lisää, että lisäksi siivoojien työ on helpottunut muutoksen seurauksena. Ensimmäinen Joutsen-hotelli Vuonna 1998 nähtiin toinen väkevä startti, kun Oslossa sijaitsevasta Scandic Sjölyst -hote \