proresto 1/2012 - Page 43

Pekka Terävä, Ravintola Olo - Helsinki KULUTTAJAT LUOTTAVAT suomalaiseen ruokaan, joten ravintoloihin ja suurkeit- tiöihin lähiruoka soveltuu hyvin. Usein lähi- ja luomuruuan yleistymisen tiellä on kuitenkin ollut se, että tuotteita on ollut hankala saada riittävästi ja niiden hinta on ollut tähän mennessä korkeahko. ”Esimerkiksi luomulihaa ei ole vielä toistaiseksi tarjolla niin suuria määriä kuin Palmia tarvitsee. Koska kouluruokailuun osoitetut varat ovat rajalliset, myös luomuruuan hinta on ollut esteenä”, vahvistaa Jaana Kujala Palmian verkkosivuilla. Hän on Helsingin koulujen ja päiväkotien aterioista vastaava ruokapalvelupäällikkö. Palmiassa on joka tapauksessa tavoitteena lisätä luomuraaka-aineiden käyttöä asteittain päiväkotiruokailussa vuosina 2012–2015. Lähiruoka-asioita tutkittiin Kainuussa Viime aikoina lähiruuan kysyntää ja tuotantoa on selvitelty Suomessa muun muassa Kainuussa Euroopan Unionin tukemassa tutkimushankkeessa. Kainuun maakuntavaltuusto teki vuonna 2008 päätöksen siitä, että lähiruuan osuutta lisätään kuntien suurkeittiöissä. Lähiruuan avulla on haettu Kainuun seudun maatalous- ja elintarvikealalle uudenlaista kasvua ja kannattavuutta. 14.-16. maaliskuuta 2012 Helsingin Messukeskus Tervetuloa messuosastollemme. 6e85 Linkki Pajusen www sivuille Lähiruuan käyttö Kainuussa -selvityksen laati agrologi (AMK) Katariina Sivonen ProAgria Kainuusta. Vuonna 2010 julkaistuun lähiruokatutkimukseen pyydettiin tietoja 15 kainuulaiselta suurtalouskeittiöltä, joista kymmenen vastasi kyselyyn. Lisäksi mukana oli seitsemän ravintola- tai matkailualan yritystä. Tutkimuksessa selvisi esimerkiksi, mitkä olivat kymmenen ostetuinta vihannesta suurtalouskeittiössä. Ne olivat peruna, porkkana, keräkaali, tomaatti, kurkku, keräsalaatit, lanttu, paprika, punakaali sekä vihannessekoitukset. Eniten menekkiä oli peru- Pajunen Oy, PL 141, 38700 Kankaanpää Puh. (02) 572 1082, 050 598 1057 Helsingin toimipiste: Pohjoinen Rautatiekatu 29 Avoinna sop. mukaan. Soita ja sovi tapaaminen. nalla, 39 260 kiloa kuukaudessa. Suurtalouskeittiöissä kaikkia vihanneksia käytettiin eniten sellaisinaan, mutta jonkin verran myös kuorittuina tai pilkottuina. Suurkeittiöt saivat ainoastaan perunaa esikypsennettynä, mutta porkkanaa kaikkina vaihtoehtoina: pakasteena, esikypsennettynä, tuoreena, kuorittuna tai pilkottuna, raasteena sekä valmiina sekoituksina. Ravintoloissa kainuulaisten vihannesten osuus kaikista käytetyistä vihanneksista oli 28 prosenttia, suurtalouskeittiöissä 23 prosenttia. Kainuun suurtalouskeittiöistä kolme olisi tutkimusajankohtana ollut valmis osallistumaan lähiruokarenkaaseen. Suurkeittiöiden ja ravintoloiden vastauksista ilmeni, että kainuulaisia vihanneksia oli tarjolla liian vähän. Niitä olisi oltu valmiita ostamaan enemmänkin. Tosin kaikki vastaajat eivät pitäneet paikallisten vihannestuottajien tuotteiden hintaa, laatua, toimitusvarmuutta ja logistiikan toimivuutta kilpailukykyisinä suuriin tukkuihin verrattuna. Kalan ostajien mukaan myös esimerkiksi kainuulaisen kalan käyttöä olisi mahdollista lisätä, jos tarjontaa olisi enemmän. Toisaalta paikalliset kalastajat arvioivat, että tarjontaa voitaisiin kasvattaa, mikäli tuotteille löytyisi vakituisia ostajia. Laatu ratkaisee Lähiruuan vakinaisiin suurkäyttäjiin kuuluu esimerkiksi Antell-Catering Oy. Se on perheyritys, johon kuuluu nykyisin yli 110 henkilöstöravintolaa eri puolilla Suomea. Yrityksen emoyhtiö Katri Antell Oy perustettiin jo vuonna 1880. ”Käytämme Antell-Catering Oy:ssä varsin paljon lähiruokaa”, yhtiön toimitusjohtaja Tomi Lantto vakuuttaa. ”Kaikki henkilöstöravintolamme keskittyvät laatuun. Lähiruoka sopii hyvin siihen kuvioon.” 1/2012 proresto 41