proresto 1/2012 - Page 10

leranteille. Mistä oikein on kyse ja kenen neuvoja asiassa tulisi kuunnella? Raakamaidon nousu tutkan katvealueelta parrasvaloihin on osa laajempaa ilmapiirin muutosta, joka muovaa ruokailutottumuksiamme. Viime vuosikymmenten ruokaparadigma ruokaympyröineen on murtumassa ja syömistä ohjaava kulttuuri on hajonnut pienempiin osiin. Takavuosien symbolit kuten lauantaimakkara, maksapasteija ja piimä päätyvät yhä harvempiin ostoskoreihin, kirnuvoita sen sijaan myydään enemmän kuin koskaan. Vähähiilihydraattisuuteen perustuva karppaaminen villitsee massoja, viini yrittää kiivetä ruokapöytään ja luomu murtautuu marginaalista valtavirtaan. Maidon saralla vastakkain ovat kaksi koulukuntaa, joista toinen edustaa perinteistä teollisuutta ja ravintosuosituksia, toinen koostuu pientuottajista, lääkäreistä ja ravitsemusasiantuntijoista, jotka muodostavat hajanaisen mutta äänekkään vastarintaliikkeen. Viralliset ravintosuositukset, joille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Pekka Puska on antanut kasvot, toistavat viestiä, jonka mukaan suomalaisia vaivaavien ylipainon ja sydän- ja verisuonitautien takaa löytyy epäonnisen geeniaineksen lisäksi ruokavalio, joka ei sisällä tarpeeksi vähärasvaisia tuotteita ja kasviksia. Prosessoimattoman maidon puolestapuhujat uskovat, että kansan on itse asiassa sairastuttanut sama maito, jota on myyty vuosikymmenien ajan terveystuotteena ja teollisesti valmistetut kevyttuotteet, jotka sisältävät enemmän lisäaineita kuin saippuaoopperan lopputekstit sivu