VAIN YHDEN HOTELLIN TÄHDEN
NORJALAISEN LIIKEMIEHEN PITKÄ PINNA TOI JÄTKÄSAARELLE OMAN MAAMERKIN
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN KUVAT : KUVATOIMISTO KUVIO OY
Helsingin hotelliskenen uusi tulokas Clarion Hotel Helsinki kirvoittaa ohikulkijan huulilta sen vau !: n jota vastaavilta kohteilta yleensä odotetaan . Mutta ennen kuin hotelli marraskuussa 2016 avasi ovensa , takana oli yhdeksän vuoden odysseia .
19 HOTELLIA Ruotsiin ja Norjaan rakentanut norjalaissijoittaja Arthur Buchardt iski silmänsä Helsinkiin jo 2007 , mutta ensimmäinen yritys – sveitsiläisvoimin kehitetty rynnäkkö Katajanokalle – oli epäonnistunut .
Buchardt oli ihmeissään , mutta ei lannistunut . Hän oli sentään rakentanut ensimmäisen hotellinsa Lillehammeriin jo 1990-luvun alussa ja tiesi , että hyvää kannattaa odottaa . Helsingin kaupungin vinkki oli kokeilla maihinnousua vähän lännempää , Jätkäsaaresta .
Sitten helsinkiläisen arkkitehti Aki Davidssonin puhelin soi . Toisessa päässä oli Buchardt , jolla oli aikaa kolme tuntia ennen lentoa takaisin Osloon – ja halua keskustella hotelliprojektista . Miehet tapasivat ja yhteinen sävel löytyi yllättävänkin helposti .
33 vai 16 kerrosta ? Davidsson-Tarkela Oy sommitteli Jätkäsaareen upean , 33-kerroksisen tornihotellin , jolle tuli mittaa 113 metriä . Hanke kuitenkin kaatui kaupunginvaltuuston äänestyksessä , tiukimmalla mahdollisella erolla ( 43 – 42 ). Kyseessä oli pysäyttävä hetki , koska vähään aikaan ei tiedetty , mitä tapahtuu seuraavaksi – vetääkö norjalaismiljonääri pelimerkkinsä turhautuneena pois vai jatkuuko vääntö ?
Umpikujan mursi olemassa oleva asemakaava , joka mahdollisti 16-kerroksisen rakennuksen pystyttämisen tontille . Mutta ” puolet pois ” ‐ohjeistus sisälsi omat haasteensa : 33-kerroksiseen torniin oli ladattu kosolti konferenssitilaa , joka ei enää mahtuisi mukaan matalammassa versiossa . Ratkaisu löytyi yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa : Buchardtille tarjottiin vanhaa makasiinirakennusta käyttöön , ja arkkitehdit ryhtyivät oitis selvittämään asiaa .
Makasiinista ankkuri Pian huomattiin , että makasiinista saataisiin kokonaisuudesta puuttuva kongressiosa . Lars Sonckin suunnittelema makasiini oli suojeltu rakennus , jolle oli vaikea löytää järkevää käyttöä – mutta Davidsson-Tarkelan suunnitelma sopi kuin hansikas käteen . Pieneksikään kongressiosaa ei voi väittää , sillä uuteen tapahtumakeskus Makasiiniin mahtuu tuhat vierasta .
Kun makasiini otettiin mukaan kokonaisuuteen , hahmottui myös kahden tornin konsepti , joka kantoi maaliin asti . Rakennusmassa jaettiin kahdeksi torniksi , joilla oli nostattavaa fiilistä : torneihin haluttiin vetreää vertikaalisuutta .
50 proresto 1 – 2 / 2017