prometalli 3/2014 - Page 34

KUVA: ARI MONONEN Uusissa nykyaikaisissa teollisuuskiinteistöissä on yleensä energiatehokkaasti toimivaa rakennusautomaatiota jo vakiovarusteena. Sen sijaan vanhoissa teollisuusrakennuksissa energiatehokkuutta voidaan parantaa automaatiolla ja muillakin teknisillä ratkaisuilla. Kun hyvin suunniteltu automaatio ohjaa ilmanvaihtoa, lämmitystä, valaistusta ja ehkä muutakin tekniikkaa, myös kiinteistön viihtyisyys ja käytettävyys paranevat. Usein teollisuushalleissa kulutetaan turhan päiten paljon energiaa, jos kiinteistöjen talotekniikka on 1980- tai 1990-luvun tasolla. Kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluja tarjoavan Caverionin myyntipäällikkö Teppo Mannisen mielestä teollisuusrakennusten saralla on Suomessa paljon energiansäästöpotentiaalia, niin isoissa teollisuuslaitoksissa kuin pk-yritysten tuotantohalleissakin. ”Tyypillisesti teollisuusrakennuksissa ei ole kiinnitetty huomiota ilmanvaihdon ja automaation energiatehokkaaseen toimivuuteen, varsinkaan jos tuotantolaitteiden lämpökuorma on merkittävä”, Manninen arvioi. Yritykset ovat panostaneet enemmänkin tuotannon tehostamiseen kuin omiin teollisuushalleihinsa. Toisaalta halleilla voi olla ulkopuolisia omistajia, jotka eivät ole pitäneet hallikiinteistöjen rakennusautomaatiota ajan tasalla. ”Tällaisia halleja olisi järkevää korjata kuntoon, kunhan hankkeille löytyy rahoitusta ja firmojen talous saadaan taas kuntoon.” ”Energiatehokkuusinvestointeja harkittaessa kannattaa käyttää apuna ulkopuolisia suunnittelijoita”, Karves Energia&Valvonta Oy:n projektipäällikkö Panu Lallukka suosittaa. ”Energiatehokkuushankkeet ovatkin nyt ajankohtaisia ja kannattavia, koska niillä nostetaan kiinteistön arvoa siten, että ne maksavat investoinnin itse takaisin.” Entisaikaan piti kiivetä katoille, kun oli tehtävä muutoksia ivkoneiden asetusarvoihin.” Laitteita säädetään etäyhteyden avulla ”Säätöjä voidaan tehdä esimerkiksi lämpötilojen ja olosuh- Monissa vanhoissa hallikiinteistöissä esimerkiksi automaation teiden mukaan. Jos ulkolämpötila muuttuu, teollisuushallin läm- lisäämisestä olisi paljon apua energiansäästön kannalta. ”Usein ilmanvaihtokoneiden säätäminenkin tuo jo säästöjä”, Manninen pohtii. Toisaalta uusissakin rakennuksissa voitaisiin tapauskohtaisesti selvitä pienemmällä energian- pötilasäädöt saadaan optimoitua tilantee- ”Automaatiolla seen sopiviksi”, Manninen toteaa. on mahdollista parantaa myös käytettävyyttä.” kulutuksella, jos rakennukseen kokonaisuutena Automaatio ohjaa turvajärjestelmiäkin Saman rakennusautomaatiojärjestelmän avulla voidaan ohjata lämpötilojen ja ilma- kiinnitettäisiin alun perin enemmän huomiota – mielellään jo virtojen lisäksi myös valaistusta ja turvajärjestelmiä, esimer- suunnitteluvaiheessa. kiksi ovien ja porttien lukitusta. ”Automaatiolla on mahdollista parantaa myös käytettä- Kun automaatio ohjaa valaistusta vaikkapa liiketunnisti- vyyttä. Jos rakennusautomaation käyttöliittymä toimii vaikkapa mien avulla, esimerkiksi pihavalojen ei tarvitse palaa täysillä internet-selaimella, ilmanvaihtokoneita pystytään säätämään pitkin yötä, jolloin sähköä säästyy. helposti etäyhteyden kautta.” ”Isoissa teollisuuslaitoksissa päästään muuttamaan useiden ilmanvaihtokoneiden asetusarvot yhdellä kertaa päätteeltä. 32 prometalli 3/2014 Liike- ja valotunnistimien avulla teollisuustiloihin saadaan muutenkin tarpeenmukaista valaistusta, jossa myös päivänvaloa käytetään osana muuta valaistusta.