KUVA: ARI MONONEN
Uusissa nykyaikaisissa teollisuuskiinteistöissä
on yleensä energiatehokkaasti toimivaa
rakennusautomaatiota jo vakiovarusteena. Sen sijaan
vanhoissa teollisuusrakennuksissa energiatehokkuutta
voidaan parantaa automaatiolla ja muillakin teknisillä
ratkaisuilla. Kun hyvin suunniteltu automaatio ohjaa
ilmanvaihtoa, lämmitystä, valaistusta ja ehkä muutakin
tekniikkaa, myös kiinteistön viihtyisyys ja käytettävyys
paranevat.
Usein teollisuushalleissa kulutetaan turhan päiten paljon energiaa, jos kiinteistöjen talotekniikka on 1980- tai 1990-luvun
tasolla.
Kiinteistöteknisiä ja teollisuuden palveluja tarjoavan
Caverionin myyntipäällikkö Teppo Mannisen mielestä teollisuusrakennusten saralla on Suomessa paljon energiansäästöpotentiaalia, niin isoissa teollisuuslaitoksissa kuin pk-yritysten
tuotantohalleissakin.
”Tyypillisesti teollisuusrakennuksissa ei ole kiinnitetty huomiota ilmanvaihdon ja automaation energiatehokkaaseen toimivuuteen, varsinkaan jos tuotantolaitteiden lämpökuorma on
merkittävä”, Manninen arvioi.
Yritykset ovat panostaneet enemmänkin tuotannon tehostamiseen kuin omiin teollisuushalleihinsa. Toisaalta halleilla voi
olla ulkopuolisia omistajia, jotka eivät ole pitäneet hallikiinteistöjen rakennusautomaatiota ajan tasalla.
”Tällaisia halleja olisi järkevää korjata kuntoon, kunhan
hankkeille löytyy rahoitusta ja firmojen talous saadaan taas
kuntoon.”
”Energiatehokkuusinvestointeja harkittaessa kannattaa käyttää
apuna ulkopuolisia suunnittelijoita”, Karves Energia&Valvonta Oy:n
projektipäällikkö Panu Lallukka suosittaa.
”Energiatehokkuushankkeet ovatkin nyt ajankohtaisia ja
kannattavia, koska niillä nostetaan kiinteistön arvoa siten, että
ne maksavat investoinnin itse takaisin.”
Entisaikaan piti kiivetä katoille, kun oli tehtävä muutoksia ivkoneiden asetusarvoihin.”
Laitteita säädetään etäyhteyden avulla
”Säätöjä voidaan tehdä esimerkiksi lämpötilojen ja olosuh-
Monissa vanhoissa hallikiinteistöissä esimerkiksi automaation
teiden mukaan. Jos ulkolämpötila muuttuu, teollisuushallin läm-
lisäämisestä olisi paljon apua energiansäästön
kannalta.
”Usein ilmanvaihtokoneiden säätäminenkin
tuo jo säästöjä”, Manninen pohtii.
Toisaalta uusissakin rakennuksissa voitaisiin
tapauskohtaisesti selvitä pienemmällä energian-
pötilasäädöt saadaan optimoitua tilantee-
”Automaatiolla
seen sopiviksi”, Manninen toteaa.
on mahdollista
parantaa myös
käytettävyyttä.”
kulutuksella, jos rakennukseen kokonaisuutena
Automaatio ohjaa
turvajärjestelmiäkin
Saman rakennusautomaatiojärjestelmän
avulla voidaan ohjata lämpötilojen ja ilma-
kiinnitettäisiin alun perin enemmän huomiota – mielellään jo
virtojen lisäksi myös valaistusta ja turvajärjestelmiä, esimer-
suunnitteluvaiheessa.
kiksi ovien ja porttien lukitusta.
”Automaatiolla on mahdollista parantaa myös käytettä-
Kun automaatio ohjaa valaistusta vaikkapa liiketunnisti-
vyyttä. Jos rakennusautomaation käyttöliittymä toimii vaikkapa
mien avulla, esimerkiksi pihavalojen ei tarvitse palaa täysillä
internet-selaimella, ilmanvaihtokoneita pystytään säätämään
pitkin yötä, jolloin sähköä säästyy.
helposti etäyhteyden kautta.”
”Isoissa teollisuuslaitoksissa päästään muuttamaan useiden
ilmanvaihtokoneiden asetusarvot yhdellä kertaa päätteeltä.
32 prometalli 3/2014
Liike- ja valotunnistimien avulla teollisuustiloihin saadaan
muutenkin tarpeenmukaista valaistusta, jossa myös päivänvaloa käytetään osana muuta valaistusta.