NÄKÖKULMA
DIGIKONEPAJA EI SYNNY HETKESSÄ
TEKSTI : SAMI J . ANTEROINEN
Konepajojen kokonaisvaltainen siirtyminen digiaikaan edistyy hyvin – mutta muutoksen kannalta keskeisin asia ei ole teknologia . Joni Lehtonen Tieto Oyj : stä toteaa , että digitaalisuus on ennen kaikkea muutosjohtamiseen liittyvä teema , joka on aina nivottava osaksi kokonaisuutta .
Internet of Things ( IoT ) -mentaliteetti näkyy konepajoissa vuosi vuodelta vahvemmin , kun eri koneet ja laitteet oppivat keskustelemaan keskenään ja toiminta tehostuu . Lehtosen mukaan IoT on toistaiseksi kuitenkin enemmän sanoja ja tekoja . Liian usein kysymys on siitä , että digilaite toimii optimaalisesti vain verkostossa , jossa on yhden ja saman toimittajan tuotteita ja ratkaisuja .
Tiedolla on kuitenkin kehitetty Machine Booster -tuote, joka liitetään koneeseen ja näin kyseinen kone saadaan integroitua osaksi verkostoa . Itse verkostoa manageerataan Real-time Factory -konseptin alla .
” Kaikki koneet ja laitteet välittävät tietoa Real-time Factoryyn ja auttavat toiminnan aikatauluttamisessa ja virtaviivaistamisessa ”, Lehtonen kertoo . Esimerkki : työstökone ykkönen lähettää viestin työstökone kakkoselle , kun 80 % työmääräyksestä on suoritettu – ja vaihto koneiden välillä sujuu saumattomasti . aikaa : mies oli mukana perustamassa Tiedon Teollinen internet -yksikköä kolmisen vuotta sitten ja vahvasti rakentamassa myös yhtiön nelivaiheista kypsyyspolkua konepajoille . Polun vaiheet ovat Visual Factory , Real-time Factory , Predictive Factory ja Cognitive Factory .
“ Ensivaiheessa ( Visual Factory ) keskeistä on datan visuali sointi mielekkäällä tavalla . Toisessa vaiheessa ( Real-time Factory ) korostuu poikkeamien hallinta eli systeemi varoittaa , kun jokin on pielessä ja asia korjataan .”
Kun mennään kolmos- ja nelosvaiheeseen , peruskonepajalla on jo tekemistä pysyä mukana . Predictive Factory on nimittäin kerännyt jo niin paljon tietoa tuotannosta , että se osaa ennustaa poikkeamia : punainen lippu nousee , vaikka mikään laite ei vielä savuakaan . Nelosvaiheessa järjestelmän tekoäly osaa toimia jo itse : se tilaa huollon ja vaihdattaa osan ilman , että ihmisten täytyy puuttua päätöksentekoprosessiin .
Pieniä sarjoja lennosta ”’ Switch-over planning ’ on tehokkaimpia tapoja parantaa toimintaa ”, Lehtonen uskoo . ” Kun valmistettavat sarjat pienenevät , vaihtojen määrä kasvaa huimasti . Hyvä , datapohjainen suunnittelu minimoi seisonta-ajan .”
” Pieniä sarjoja tehdessä pajojen murheenkryyninä on usein juuri koneen käyttöaste , joka mataa 25 – 30 prosentin tietämissä . Digityökaluilla sitä voidaan nostaa neljänneksellä ”, Lehtonen tietää .
” Vastaavasti läpimenoaikaa voidaan vähentää noin 20 prosentilla ja työvoiman fiksusta käytöstä saada 20 prosenttia lisätehoja ”, Lehtonen toteaa ja lisää , että myös laadullista parannusta on luvassa .
Konepaja digipolulla Joni Lehtonen on paininut näiden asioiden kanssa jo jonkin
Ryömi-kävele-juokse Lehtonen toteaa , että välillä asiakkailla on niin kiire päästä vähintäänkin kolmosvaiheeseen , että eräs tosiasia pääsee unohtumaan : systeemin pitää kerätä iso määrä dataa analyysin pohjaksi ennen kuin voidaan ennustaa tehokkaasti .
” Lisäksi ajatellaan , että takaisinmaksuajan olisi hyvä olla mieluummin viikkoja kuin kuukausia ”, Lehtonen kertoo . Kokonaan uudenlaisen toimintatavan juurruttaminen vie ( lähes poikkeuksetta ) useita kuukausia .
Mutta kunhan nämä reunaehdot muistetaan , Lehtonen ei näe esteitä sille , miksei myös pk-konepaja voisi saada digitaalisuudesta kovaa nostetta .
” Helposti ajatellaan , että digitaalisuudella nimenomaan tehostetaan sitä olemassa olevaa , mutta samalla avautuu myös kokonaan uusia liiketoimintamalleja ”, hän päättää . n
32 prometalli 2 / 2017