Teroittaminen on tekniikkalaji
Koviakin terämateriaaleja pystytään teroittamaan.
”Emme ole Sharptechissä teroittaneet timanttiteriä,
mutta erilaisia kovametalliteriä kylläkin. Terän kovuus ei ole
ongelma. Kun käytetään sopivia koneita ja laikkoja, niin
teroittaminen onnistuu”, vakuuttaa Loikkanen.
”
Vain terävä pora
Uudelleen teroitettavat pikateräs- ja kovametalliterät kannattaa yleensä
teroittaa moneen kertaan.
Osa lastuavista teristä on kertakäyttöisiä, mutta uudelleen
teroitettavat pikateräs- ja kovametalliterät kannattaa yleensä
teroittaa moneen kertaan.
”Itse asiassa kertakäyttöterien käyttäminen on varsinaista
tuhlausta. Kertakäyttöisissä teräpaloissa on uusiutumattomia
luonnonvaroja, kuten kromia, kobolttia ja volframia”, sanoo
Loikkanen.
tekee mittatarkan
reiän.
Sharptechillä on käytössä monenlaisia manuaalisia teroi-
tuskoneita, mutta myös automaattinen ja ennalta ohjelmoitava
CNC-kone (CNC = Computer Numerical Control). Automaat-
tikonetta käytetään tyypillisesti silloin, kun teroitetaan samalla
kertaa useita samantyyppisiä lastuavia teriä.
Loikkasen mukaan terien pinnoitusta tehdään Suomessa
vain muutamassa paikassa. Pinnoitus lisää terien kestävyyttä.
Hyvässä terässä
Sharptech Oy:ssä arvioidaan, että esimerkiksi kolmen teroitus-
kerran jälkeen konepajalle tulee säästöä työkalujen kustannuk-
sissa keskimäärin yli 50 prosenttia.
”Mitä useammin terää teroitetaan, sitä enemmän kus-
tannukset putoavat. Hyvin pidettyä lastuavaa terää voi-
daan teroittaa kymmeniä kertoja, kunnes terä alkaa tulla
liian l yhyeksi tai ohueksi – kunhan terä tuodaan ajoissa teroi-
tukseen. Vielä nykyään käytössä saattaa olla suuria 60–80
mm:n pikateräsporia, jotka on hankittu konepajoille 1950- tai
1960-luvuilla.”
”On myös syytä muistaa, että vain terävä pora tekee mitta-
tarkan reiän”, Loikkanen korostaa.
”
Koviakin
terämateriaaleja
pystytään teroittamaan.
Terien laaduissa ja hankintahinnoissa voi olla paljonkin
eroja. Niinpä käyttäjän pitäisi arvioida, milloin teroittaminen
kannattaa. Epävarmassa tilanteessa kannattaa kysyä teroitta-
jalta arvio teroituskustannuksista.
”Tarvittaessa voimme lähettää terän teroituksen jälkeen
pinnoitettavaksi. Nykyisin pinnoitetaan eniten kovametallite-
riä. Myös pikaterästeriä voidaan ja kannattaa pinnoittaa.”
Jos terä on pahasti lohjennut, se yleensä heitetään pois.
”Joskus kuluneesta terästä voi tehdä alamittaisen terän,
mutta se ei juuri ole taloudellisesti kannattavaa. Päästä lohjen-
neen terän katkaisemisesta tulee lisäkustannuksia. Siksi teriä
kannattaa käyttää ja säilyttää huolellisesti”, pohtii Loikkanen.
Kilpailu kiristyy
Konepajat teroituttavat lastuavat teränsä mielellään lähialueen
yrityksissä, koska terien lähettäminen valmistajan tehtaalle
huollettaviksi voi viedä paljon enemmän aikaa.
”Konepajojen koneistusten ulkoistaminen alihankkijoille on
johtanut siihen, että myös terät teroitetaan nyt monessa pai-
kassa eri puolilla Suomea”, toteaa Loikkanen.
Takavuosina konepajoilla oli omat terähuolto-osastonsa
henkilökuntineen.
Loikkanen epäilee terähuoltopalvelujen käytön ajan mit-
taan vähenevän, koska esimerkiksi 3D-tulostuksen käyttö ja
uudet työstötekniikat metallikappaleiden valmistuksessa vievät
jonkin verran markkinoita lastuavilta työkaluilta.
”Lisäksi osia koneistetaan konepajoilla ylipäätään vähem-
män kuin takavuosina. Nykyään on jo yleistä, että kompo-
”Monet tekijät vaikuttavat siihen, kannattaako teroitus yli- nenttien valmistuksesta huomattava osa valmistetaan alihan-
päätään. Keraamiset terät ovat kertakäyttöisiä, joten niitä ei kintana ulkomailla ja pelkästään kokoonpano tapahtuu Suo-
kannata teroittaa.” messa. Valmistavan teollisuuden osuus ja työpaikat Suomessa
”Sen sijaan yleisimmät konepajaterät – esimerkiksi poran-
vähenevät.”
terät, kierretapit, upottimet, tasaajat, aventimet, kiekkojyrsimet ”Konepajojen kannattaisi kuitenkin pitää lastuavista teris-
ja muut vastaavat – voidaan teroittaa. Niin yleensä kannattaa- tään hyvää huolta. Tuotantolinjoilla tulee aika ajoin tilanteita,
kin tehdä. Satoja euroa maksavan terän teroittaminen maksaa joissa jotakin tiettyä terää tarvitaan käyttöön lyhyellä varoitus-
ehkä muutaman kymmenen euroa.” ajalla”, Loikkanen tähdentää. n
24 prometalli 2/2017