KUVA: TEEMU LEINONEN / LUT
tehdä jo konseptivaiheessa. Koneissa voidaan tällä tavalla
kehittää esimerkiksi työtä tehostavia asioita, kuten robotisointia ja automatisointia.
”Perinteisesti tietokoneavusteinen testaus on ollut sellaista,
että siinä lasketaan koneelle kuvitteellisia toimintoja, eikä käyttäjää ole huomioitu siinä millään tavalla. Nyt voidaan testaukseen ottaa mukaan myös eritasoisia käyttäjiä”, Mikkola kuvailee.
Insinöörien osaamiseen panostettava
Simuloinnin avulla voidaan tehokkaasti vähentää virheitä ja
riskejä lopputuloksen kannalta, mutta virtuaaliset testausmenetelmät eivät ole uhka valimoalalle. Valimoinstituutin johtaja
Jouni Lehto näkee asian olevan juuri päinvastoin, sillä digitaaliset työkalut antavat paremmat lähtökohdat valmistamiselle ja
suunnittelulle.
”Sillä voidaan varmistaa, että tietynlaisella suunnittelulla
voidaan jatkaa eteenpäin. Simuloinnilla nähdään mahdolliset
ongelmakohdat. Tarvittavat muutokset voidaan tehdä ennen
kuin ensimmäistäkään kappaletta on valmistettu. Se on aika
pitkälti valimoiden työkalu, jolla varmistetaan laatua”, Lehto
toteaa.
Professori Aki Mikkolan tiedossa on muutama Suomessa
toimiva yritys, joka on vienyt digitalisoinnin niin pitkälle, että
työkalujen hyödyntäminen on huippuluokkaa jopa maailmanlaajuisessa vertailussa. Tällaisia yrityksiä voisi hänen mielestään olla enemmänkin. Yrityksiä pitäisikin valistaa entistä
enemmän digitalisoinnin hyödyistä. Heille pitäisi tuoda esille
tapauksia, joissa uusien työkalujen avulla on saatu aikaan
Juuri nyt Aki Mikkolan työryhmä tekee työtä, jossa tarkas-
onnistumisia.
Mahdollisille epäilyille on hyvät syynsä. Kelkkaan ensim-
tellaan vaihdelaatikon käyttäytymistä.
mäisenä hyppäävät joutuvat yleensä maksamaan kovimman
”Työskentelemme laajalla skaalalla: teollisuussovelluksista, kuten paperikoneista ja tuuligeneraattoreista, vaihdelaatikkoihin sekä liikkuviin työkoneisiin. Teemme runsaasti yhteis-
hinnan, ja alkuvaiheessa riskit ovat suuret.
Digitalisointi tuo yleistyessään kiistatta monia hyötyjä,
joista tärkein on mahdollisuus tehdä
työstä myös muiden tutkimusryhmien kanssa.
Pyrimme pitämään välittömät yhteydet, jotta
saamme vinkkejä muilta, ja tarvittaessa
annamme vinkkejä myös muille”, Mikkola
kertoo tutkimusryhmänsä työskentelystä.
Professori Aki Mikkolan mielestä Suomessa on panostettu varsin paljon digitaalis-
”
Digitalisointi tuo
yleistyessään
kiistatta monia hyötyjä.
entistä parempia tuotteita nopeammassa
ajassa. Myös kustannuksia voidaan painaa alas, kun fyysisten prototyyppien
rakentaminen käy turhaksi.
Jotta työkalujen oikeaoppinen käyttö
yleistyisi, nousee keskeiseen asemaan
ten työkalujen käyttöön osana koneensuunnittelua, ja osaami-
insinöörien osaamistaso. Aki Mikkola pitää tärkeänä yliopisto-
nen on hyvällä tasolla. Tietokoneavusteista testausta ja digita-
jen ja teknillisten yliopistojen tekemää työtä, että niistä valmis-
lisointia ylipäätään voisi silti viedä paljon pidemmälle. Hyvä
tuvilla ihmisillä olisi hyvät tiedot ja taidot ottaa nykyaikaiset
esimerkki tästä on reaaliaikasimulointi.
työkalut helposti käyttöön.
”Tänä päivänä koneiden reaaliaikamalleja voidaan käyt-
Jouni Lehto näkee koneensuunnitteluosaamisen olevan Suo-
tää osana tuotekehitystä. Ne ovat nykyään niin tarkkoja, että
messa korkealla tasolla, mutta valunsuunnitteluun liittyvässä
niiden kuvaama fysiikka on melkein sama kuin todellisessa
osaamisessa on hänen mielestään parannettavaa.
koneessa.”
Tämä mahdollistaa myös sen, että ihmisen, esimerkiksi
asiakkaan, voi ottaa helpommin mukaan tuotekehitysproses-
”Nykyisessä koulutusjärjestelmässä, olkoon ammattikorkeakoulu- tai yliopistotasoista, valuihin liittyvää koulutusta
on äärimmäisen vähän. Sitä pitäisi lisätä, ja siksi mekin tar-
siin. Hän voi kokeilla konetta ja kertoa, miltä sen käyttö tun-
joamme asiakkaillemme parasta aikaa valunsuunnitteluun liit-
tuu. Jos asiakas haluaa muutoksia tuotteeseen, ne voidaan
tyvää koulutusta.”
38 prometalli 2/2015