TOIMITUKSELTA
UUSIA ALKUJA
Suomalainen konepajateollisuus on pulassa, koska investoinnit ovat laahanneet vuosikausia.
Rohkeita on kuitenkin vaikea peräänkuuluttaa, jos ei ole rahkeita.
Tilastokeskus sai vuoden 2014 teollisuustuotannon luvut ynnäiltyä joulukuun alussa:
valtakunnan teollisuustuotannon kokonaisarvo oli 81,3 miljardia euroa. Myydyn tuotannon
kokonaisarvosta metalliteollisuuden osuus oli ylivoimainen ykkönen 39,0 prosentin voimin
– ja kaukana perässä tulevat kemianteollisuus (24,2 %), metsäteollisuus (18,6 %) ja
elintarviketeollisuus (10,9 %). Tätä taustaa vasten on selvää, että konepajojen tulevaisuus on siis
yksi koko kansakunnan kohtalonkysymyksistä.
Uusiakin tuulia kentällä puhaltaa – ja sangen usein ne liittyvät sukupolvenvaihdoksiin. Kun
yrityksiä vetämään tulee nuorempaa, kansainvälisempää ja digitietoisempaa väkeä, hyviä asioita
tapahtuu.
Kun yritysten johtoon saadaan uutta verta, uudet ideat seuraavat kyllä. Pienempienkin yritysten
kannattaa panostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Sitä kautta tapoihinsa pinttynyt
alihankintapajakin saattaa löytää omia tuotteita, joilla hakea kasvua ja uutta asiakaskuntaa
vientimarkkinoilta.
Teollinen internet on suuri mahdollisuus konepajoille, eikä vähiten siksi, että sen hyödyntämistä
tukee sekä osaamisprofiilimme ja kulttuurimme. Konecranesin ja Wärtsilän kaltaiset ”isot pojat”
ovat näyttäneet esimerkkiä, mutta myös pk-puolella on lupaavaa hytinää. Kun data laitetaan töihin
ja tulosta tekemään, vain taivas on rajana.
Pieni ”disruptio” voisi tehdä toimialalle hyvää. Tuore esimerkki: marraskuussa FIMECC Prize
-palkinnon pokkasi Åbo Akademin johtaman tutkijaryhmä, joka oli luonut ”merten Überin”.
Palkintotyö poistaa 30 % meriliikenteen päästöistä muuttamalla nykyisen meriliikenne- ja
konttilaivajärjestelmän modulaariseksi. Tämän seurauksena rikkidirektiivin ankeuttava vaikutus
teollisuuteen kumotaan.
Voittajatiimiin kuuluva dosentti Magnus Gustafsson Åbo Akademista kommentoi, että
tavoitteena on ottaa innovaatiotoiminnan johtoasema yrityksille ja muuttaa merenkulun
kuljetusjärjestelmät ja ansaintalogiikat uudenlaisiksi. Jos Turkuun nouseva pilotti pelittää, tuota liki
kolmanneksen päästövähennystä voidaan myydä skaalautuvasti ympäri maailmaa.
”Merten Über” on esimerkki siitä, että liiketoimintamallien muutos ja uudenlainen suunnittelu
voivat luoda kassavirtaa sinnekin, missä sitä ei aikaisemmin ole ollut. Moni konepaja onkin
käytännössä jo täysiverinen digipaja ja tämä suuntaus varmasti jatkuu vahvana.
Johdon lisäksi yrityksiin tarvitaan nuorta voimaa myös lattiatasolle. Huoli teknologia-alojen
ammattiosaajien saatavuudesta on krooninen erityisesti pk-yritysten keskuudessa. Avoinna oleviin
työpaikkoihin ei tahdo löytyä hakijoita, joiden osaaminen olisi laaja-alaista ja vastaisi samalla
riittävän hyvin yritysten osaamistarpeita.
Haasteeseen vastaa omalta osaltaan Metallimestarit-koulutus, jossa tavoitteena on kouluttaa
100 kone- ja metallitekniikan osaajaa teknologiayritysten tarpeisiin. Etelä- Pohjanmaalla
tammikuussa käynnistynyt Metallimestarit-koulutus toteutetaan yh ѕ