”Antureita asentamalla laitteista voidaan tehdä
älykkäitä myös jälkikäteen”, hän muistuttaa. Nykypäivänä anturit pystyvät mittamaan jo lähes mitä tahansa,
mutta pelkästä tietämisen riemusta ei kannata mitata
mitään. Sen sijaan esimerkiksi uutta hissiä kehiteltäessä
prototyyppiin kiinnitetyt anturit tuovat arvokasta tietoa
vaikkapa nopeudesta, värähtelystä ja niiden optimaalisesta suhteesta.
Anturien keräämä tieto täytyy juoksuttaa analytiikkaohjelmien läpi, jotta raakadatan pohjalta voidaan
tehdä oikeat johtopäätökset. Mutta siinä missä IT-insinöörin kohdalla toimii Excel-taulukko, ei asiakas ehkä
tunne samaa riemua saadessaan tilastomöhkäleen sähköpostiinsa.
”Lopuksi pitäisi miettiä sitä, miten asiat esitetään
havainnollisesti ja fiksusti”, Koskelin toteaa. Piirakkakaaviosta näkee yhdellä silmäyksellä, mikä meni hyvin
ja missä on parantamisen varaa.
Joustaako pääkoppa?
Yksi teollisen internetin suurimmista puolestapuhujista
Suomessa on ollut – ei aivan yllättäen – Konecraneskonsernin toimitusjohtaja Pekka Lundmark. Hän on kannustanut yrityksiä joustavuuteen ajattelu- ja toimintatavoissa: nyt tarvitaan kokeiluja, nopeasti suunniteltuja ja
rakennettuja prototyyppejä sekä nopeaa oppimista. Jos
tiimeihin vielä saadaan ladattua poikkitieteellistä osaamista, uusia osaamisketjuja syntyy kuin itsestään.
Lundmarkin mukaan jatkossa asiakas ei osta enää
laitetta, vaan palvelun, jonka mukana tulee mahdolli-
12 prometalli 1/2015
”Nyt ollaan tilanteessa,
jossa digitaalisuus tuo
palveluliiketoimintaan aivan
uusia mahdollisuuksia.
Jos ajatellaan vaikkapa
etävalvontaa tai
diagnostiikkaa, asiakkaalle
pystytään tuottamaan
lisäarvoa aivan eri tavalla
kuin ennen”, sanoo Antti
Koskelin.