prometalli 1+2/2019 - Page 4

TOIMITUKSELTA ANNA KAIKEN KIERTÄÄ Suomalainen teollisuus vihertää nyt eri tavoin. Vihreämpi on vastuullisempi – ja oikein toteutettuna mahdollisesti myös tehokkaampi. Gaia Consulting Oy:n selvityksen mukaan teollista tuotantoa Suomessa ja investointeja Suomeen voidaan pitää peräti edelläkävijän ympäristötekona – ainakin jos rinnalle otetaan muut OECD-maat. Viimesyksyisessä tutkimuksessa Gaia Consulting vertaili Suomen sekä suomalaisen vientiteollisuu- den sijoittumista kansainvälisesti erilaisia ympäristövaikutuksia, vallitsevaa ympäristön tilaa ja luon- nonvarojen saatavuutta kuvaavia indikaattoreita hyödyntäen. Teknologiateollisuus ry:n, Kemianteolli- suus ry:n, ja Metsäteollisuus ry:n tilaama selvitys toteutettiin pääasiassa OECD-tilastojen perusteella. Selvityksessä tarkastellut teemat olivat energia ja ilmastonmuutos, ilma, luonnonvarat, toiminta­ ympäristö ja kiertotalous. Kun verrataan Suomea EU- ja OECD-maiden keskiarvoihin, on Suomen tulos keskiarvoa parempi lähes kaikkien indikaattoreiden osalta. Vertailumaista parhaaksi Suomi ylsi useilla alueilla: pienhiukkaspäästöt energiankäyttöä kohti, metsäpinta-alan osuus ja pintaveden ekologinen tila sekä cleantech-innovaatioympäristö. Suomi ylsi selvityksessä tarkastellun yhteensä 17 indikaattorin osalta vertailumaiden parhaaseen kolmannekseen kolmessatoista. Teemoista erityisesti ilma osoittautui Suomen vahvuudeksi vertailumaihin nähden: Suomi oli teemassa parhaassa kolmanneksessa kaikilla käytetyillä indikaattoreilla. Suomi menestyi hyvin myös Energia ja ilmastonmuutos -teemassa. Maiden välisestä CO 2 -päästö- vertailusta käy ilmi, että Suomen energiantuotanto on vähäpäästöistä. Suomessa uusiutuvan energian osuus primäärienergian hankinnasta (32 %) on merkittävästi suurempi kuin OECD:n ja EU:n keski­ arvot (16–19 %). Risujakin sentään tuli. Energian tuottavuudessa Suomi sijoittui vertailumaiden huonoimpaan kolmannekseen. Tämä bruttokansantuotteen ja primäärienergian hankinnan välistä suhdetta kuvaavan tunnusluvun heikkous oli tosin odotettu, koska Suomessa on paljon energiaintensiivistä teollisuutta, korkean primäärienergian omaavaa ydinvoimaa, pitkät kuljetusmatkat sekä kylmät talvet. Gaian esille tuomasta viidestä teemasta eniten nostetta tuntu olevan kiertotaloudella, ainakin mikäli yritysjohtajien puheita on uskominen. Nopea teknologinen kehitys ja digitalisaatio mahdollistavat kiertotalouden periaatteiden ulottamisen – enenevässä määrin – myös valmistavan teollisuuden yritysten liiketoiminnan ytimeen. Kiertotalouden liiketoimintamallit voivat tarjota esimerkiksi konepajoille mitattavia hyötyjä ja kestävää kasvua. Yksinkertaisimmillaan kiertotalouden liiketoimintamalit tarkoittavat toimintojen digitalisointia, tehos- tamista, palvelullistamista sekä asiakkaan ja ympäristön kannalta fiksumpien ratkaisujen kehittämistä. Kun arvoketjut muuttuvat lineaarisista kiertäviksi, moni asia täytyy ajatella uusiksi. Tai oikeammin: voidaan ajatella uusiksi. Kiertotalouden opeista on sekin hyöty, että ne antavat muskeleita pärjätä uusien ratkaisujen voimin kiriviä kilpailijoita vastaan. Kiertotalouden poluille tarvitaan silti hyvä kartta ja kompassi. Viime vuonna Sitra, Teknologia­ teollisuus ja konsulttiyhtiö Accenture kehittivät suomalaisille valmistavan teollisuuden yrityksille käsikirjan, joka esittelee kiertotalouden keskeiset teesit. Käsikirjassa esiin nostetut kiertotalouden liiketoimintamallit ovat jakamisalustat, kiertoihin perustuvat toimitusketjut, tuote palveluna, tuotteen elinkaaren pidentäminen sekä kierrätys ja kiertoon palauttaminen. Pk-yrityksiltä tulleen palautteen mukaan potentiaalisimpana liiketoimintamallina pidetään tuote palveluna -mallia, koska se toimii arvoketjun kaikissa vaiheissa. Joka tapauksessa on selvää, että kiertotalouteen siirtyminen vaatii yrityksiltä uusia satsauksia. Näistä tärkeimmät rastit ovat kyky myydä tuloksia tuotteiden sijaan, hyödyntää teknologioita ja dataa sekä toteuttaa yrityskulttuurin ja johtamisen tarvitsema muutos. PETRI CHARPENTIER 4 prometalli 1–2/2019 1–2/2019 JULKAISIJA PubliCo Oy Pälkäneentie 19 A 00510 Helsinki puh. 020 162 2200 info@publico.com www.publico.com PÄÄTOIMITTAJA Petri Charpentier TUOTEPÄÄLLIKKÖ Robert Jaakkola robert.jaakkola@publico.com ILMOITUSMYYNTI Jaakko Lätti Tom Appelroth TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mimosa Raitamaa GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@jaicom.com TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Ari Mononen Jari Peltoranta KANNEN KUVA 123rf.com PAINO PunaMusta Oy ISSN 2341-8761 (painettu) ISSN 2341-877X (verkkojulkaisu) www.prometalli.fi