prologistiikka 2/2014 - Page 39

kuus, vaihtoehtoiset polttoaineet, automatiikka, robotiikka, systeemiosaaminen sekä älyliikenne. Sitä tutkitaan, mitä rahoitetaan? Moni kyselyyn vastanneista ja haastatelluista näki potentiaalia myös sää- ja kelitiedon, liikenteen mallintamisen ja simuloinnin sekä liikenneturvallisuuden tutkimuksessa. Tosin moni haastateltava pohti, ovatko nämä alat todella suomalaisen liikenteen tutkimuskentän tulevia keihäänkärkiä vai kuvastaako lista tutkimusrahoituksen nykyistä jakautumista ja osin menneitä vahvuuksia. Esimerkiksi liikenteen mallintamisosaamisen kehityksen nähtiin olevan pysähtymässä. Suomalaisen liikenteen tutkimuskentän vahvuudet näyttävät kyselyn tulosten perusteella olevan vahvasti teknispainotteisia. Raportin tekijät pohtivatkin, pitäisikö tutkimusrahoitusta suunnata nykyistä enemmän yhteiskunnalliseen, taloudelliseen ja käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen. Esimerkkinä vahvasti teknispainotteisen tutkimuksen haasteellisuudesta voidaan pitää älyliikenteen tutkimusta. Haastateltavat näkivät, että älyliikenteen sovellukset, joiden vientimarkkinoihin kohdistuu suuria odotuksia, eivät tavoita tällä hetkellä arjen liikkujaa. Pohdinnan arvoista on, onko alan tutkimuksessa ja kehittämisessä hyödynnetty riittävässä määrin esimerkiksi käyttäytymistieteiden tai liiketaloustieteiden osaamista. Ruutia rajapintaan Raportissa huomautetaan, että poikkitieteellisyys ja alojen rajat ylittävä yhteistyö on laajemminkin liikenteen alan tutki- - - 2/2014 prologistiikka 37