prologistiikka 2/2012 | Page 4

TOIMITUKSELTA PALUU TULEVAISUUTEEN 2/2012 Ilmaston lämpeneminen, kaupungistuminen, turvallisuuskysymykset, väestön ikääntyminen ja toimintaympäristön digitalisoituminen asettavat tulevaisuuden liikennejärjestelmälle kovia haasteita. VTT, Liikennevirasto ja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi lähestyvät näitä haasteita Turvallinen liikennejärjestelmä 2100 -visiossa, joka yrittää käynnistellä laajempaa keskustelua siitä, mihin suuntaan ja millä JULKAISIJA keinoin liikennejärjestelmäämme voidaan pitkäjänteisesti kehittää. PubliCo Oy Tuskin kukaan tätä lukevista on paikalla 88 vuoden päästä toteamassa, kuinka hyvin visio piti ku- Pälkäneentie 19 A tinsa. Tällainen pitkän aikavälin ennakointi kuitenkin puolustaa paikkaansa strategisen suunnittelun 00510 Helsinki työkaluna, vaikka pikavoittoja on turha odottaa. Muutoksen suunnasta ja vaikutuksista on hyvä olla puh. 09 686 6250 tietoinen hyvissä ajoin. faksi 09 685 2940 Mitään mullistavaa ei visio tarjoa – autot eivät edelleenkään lennä. Vuonna 2100 tärkeimmät liikennemuodot ovat raideliikenne ja kevyt liikenne, joita harvaan rakennetuilla alueilla täydentää tie- [email protected] www.publico.com liikenne. Lentoliikenne on keskittynyt kaukomatkailuun ja merenkulku mannertenvälisiin kuljetuksiin. Kaikki moottorikäyttöinen liikenne on vision ”palvelusuuntautuneessa” liikennejärjestelmässä sähkökäyttöistä ja automaattiohjattua. Henkilö- ja tavaraliikennejärjestelmät infrastruktuureineen ja palveluineen toimivat saumattomana osana kaupunki-, tietoliikenne- ja muita infrastruktuureja. PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko Tavaraliikenteen osalta visioidaan, että vuonna 2100 pääosa Suomen tavarakuljetuksista on siirtynyt raiteille. Tämä on seurausta liikennejärjestelmän yksityisten ja julkisten toimijoiden pitkään jatku- PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ neesta yhteistyöstä infrastruktuurin ja kuljetusvälineiden ympäristöperusteisen hinnoittelun, väylästön Jaakko Lätti rakenteellisen kehittämisen, lainsäädännön, standardoinnin ja asennekasvatuksen saroilla. [email protected] Metropolien ja pienempien keskusten välille henkilö- ja tavaraliikenteelle on rakennettu omat, vie- puh. 09 6866 2576 rekkäin kulkevat maanpäälliset raiteistonsa. Metropoleissa jakeluliikenne hoidetaan henkilöliikenteen tavoin joustavasti tavarakuljetuksiin erikoistuneilla, sekä raide- että tieväylästöä hyödyntävillä kaupunkimoduuleilla. Maaseutuakaan ei ole unohdettu, vaan metropolien reunamilla, pienemmissä urbaaneissa keskuksissa ja harvaan asutuilla alueilla tavaravirrat hoidetaan sähkökäyttöisillä kulkuneuvoilla. TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Mirkka Lindroos Miten vienti sitten vetää vuonna 2100? Vision mukaan ulkomaan tavaraliikenne Eurooppaan hyödyntää runkoliikenteessä nopeaa raideverkkoa ja kaukokuljetukset hoidetaan pääasiallisesti meriteit- GRAPHIC DESIGN se. Merikuljetukset on jaettu kahteen luokkaan, kiireellisempiin, kalliimpiin kuljetuksiin sekä hitaam- Riitta Yli-Öyrä piin peruskuljetuksiin. Hitaammissa kuljetuksissa tuuli- ja aurinkoenergia toimivat alusten pääasiallisena käyttövoimana. Lisäksi pohjavirtausten hyödyntäminen hitaina merikuljetusreitteinä on yleistymässä. Arktiset meriväylät ovat merkittävä osa globaaleja kuljetusreittejä, mutta lentoteitse kuljetuksia ei juuri tehdä. Visiossa ennustetaan, että energian hinnanmuutokset tulevat olemaan 2050-luvulle asti varsin nopeita, minkä seurauksena paikallisen tuotannon määrä kasvaa ja estää siten pitkän matkan kuljetus- TILAAJAPALVELU puh. 03 4246 5309 tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi ten lisääntymisen. Vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä energian hinta on vakiintunut maltilliselle tasolle ja kuljetusten määrä on säilynyt vakiotasolla. Vuonna 2100 globaalien toimitusketjujen hallinta TOIMITTAJAT ja optimointi on erittäin tehokasta edistyneen informaatioteknologian sekä älykkäiden kuljetusvälinei- Sami J. Anteroinen den, infrastruktuurin ja terminaaliverkoston ansiosta. Merja Kihl Kuljetuskapasiteetti on tehokkaasti käytössä ja pitkälle erikoistuneilla toimitusketjujen ja -kokonaisuuksien integraattoreilla ja välittäjillä on globaalissa logistiikassa merkittävä rooli. Samaten tavarankuljetusyksiköiden käsittelyteknologiat ovat kehittyneet ja automatisoituneet, ja ne mahdollistavat erittäin nopean siirtymisen liikennemuodosta toiseen. Runkokuljetusten ja jakelun raja- Ari Mononen Tuomas Lehtonen Hannele Koskinen Jarkko Böhm pinnan joustava terminaaliverkosto toimii henkilöliikenteen suurimpien solmupisteiden yhteydessä. Logistiikan ”villinä kort ѥ