prologistiikka 1/2014 - Page 4

TOIMITUKSELTA SATAMIEN SEKAHAKU Satamien optimaalinen määrä puhuttaa aina vain. Nykyinen tilanne, jossa meillä on 50 ulko- 1/2014 maankaupassa mukana olevaa satamaa, ei ole kovin toimiva. Harvassapa ovat kuitenkaan ne toimijat, jotka ovat valmiit vapaaehtoisesti laittamaan lapun luukulle tai yhdistymään toisen sataman JULKAISIJA kanssa (mahdollisesti itselle epäedullisin ehdoin). PubliCo Oy HaminaKotka näytti mallia, mutta edelläkävijän vanavedessä on toistaiseksi hiljaista. Katseet Pälkäneentie 19 A kääntyvät Porin ja Rauman suuntaan – olisiko jo aika? Jos yksi maan suurimmista vientisatamista 00510 Helsinki (Rauma) ja maan kuudenneksi suurin tuontisatama (Pori) löytäisivät toisensa, uusi PoriRauma nou- puh. 09 686 6250 sisi tonnimäärältään Suomen kolmanneksi suurimmaksi satamaksi, ja kilpailukyky hyppäisi uudelle info@publico.com tasolle. www.publico.com Mutta hääkelloja viritellään muuallakin. Ainakin Naantali ja Turku olisi komea pari ja pohjoisempana vaikkapa Oulu ja Raahe. Partneria etsitään tositarkoituksella, koska satamien perusturvallisuuden tunne on pahasti järk- PÄÄTOIMITTAJA Jussi Sinkko kynyt. Metsäteollisuuden perässä useammallakin toimialalla on tapahtunut notkahduksia, eikä tavara liiku entiseen malliin. Globaali taantuma on kuristanut satamia jo vuosikausia, eikä lisä- TUOTEPÄÄLLIKKÖ investointeihin ole varaa – ainakaan ilman, että levennetään niitä paljonpuhuttuja hartioita. Jaakko Lätti Satamien mahdollisista yhdistymisistä päättävät niiden omistajat. Pienikin pärjää, jos se on valinnut selviytymisstrategiakseen nopeuden ja erikoistumisen. Isot taas vannovat volyymien jaakko.latti@publico.com puh. 09 6866 2576 nimeen. Jos tarkastellaan asiaa EU-tasolla, satamat ovat tärkeimpiä portteja Euroopan laajuiseen verkkoon. EU tarvitsee kaikilla merialueillaan kehittyneitä ja kansainvälisten standardien mukaisia tehokkaita satamia. Jotkut EU:n satamat ovat maailman suorituskykyisimpien satamien joukossa, mutta toiset alisuoriutuvat jatkuvasti tai heikentyvät rakenteellisesti. Nykyisellään Eurooppaan TOIMITUKSEN KOORDINAATTORI Liisa Hyvönen meritse tulevasta tavarasta viidennes kulkee vain kolmen sataman kautta. Maailmanlaajuinen satamatoimiala on muuttunut merkittävästi viime vuosina – ja merellä myrskyää myös jatkossa. Avuksi on huudettu innovaatioita ja toivoa sopii, että niitä löytyy sekä teknolo- GRAPHIC DESIGN Riitta Yli-Öyrä gian, organisoinnin että johtamisen saralla. Mahdollisuuksia on kuitenkin moneen: jo satamoiden rooli multimodaalisina liikennekeskuksina edellyttää innovatiivisia ja tehokkaita eri liikennemuodot TILAAJAPALVELU yhdistäviä yhteyksiä, ja vain taivas on rajana kehittämispotentiaalin suhteen. puh. 03 4246 5309 Uusiutuminen on myös enemmän kuin pieni pakko, kun ottaa huomioon ympäristönsuojelun asettamat tiukat reunaehdot. Esimerkiksi Kouvolassa viime syksynä järjestetyssä tilaajapalvelu@ kustantajapalvelut.fi RailForum 2013-seminaarissa puhuttiin paljon rikkidirektiivistä ja sen merkityksestä satamille. HaminaKotkan toimitusjohtaja Kimmo Naski esitti vahvan argumentin sen puolesta, että hallitus poistaisi tykkänään väylämaksut. Naski esitteli lukuja, joiden valossa Suomi pärjää kilpailukyvyssä Baltian satamille muilla osaalueilla paitsi merirahdin hinnassa – ja varsinkin aluksen kustannukset ylittävät asiakkaan kipurajan. Mutta, mutta: jos väylämaksut poistettaisiin, suomalainen vaihtoehto olisi taas samalla viivalla muiden kanssa. TOIMITTAJAT Sami J. Anteroinen Jarkko Böhm Merja Kihl Ari Mononen Rikkidirektiivin puristuksessa nesteytetty maakaasu (LNG) voisi olla yksi ratkaisu, mutta muutos tulee hitaasti, vuosikymmenten kuluessa. Samaten rikkipesurit laivoissa tai maalla voisivat auttaa, PAINO mutta investointi on raju. Esimerkiksi Helsingin Sataman Kimmo Mäki totesi Kouvolassa, että LNG PunaMusta Oy on varmasti tulevaisuuden energianlähde, etenkin lyhyemmillä merimatkoilla. Kolmas samassa tilaisuudessa esiintynyt satamapomo, Turun Sataman Christian Ramberg, muistutti yhdistettyjen kuljetusten kasvavasta merkityksestä. Rambergin mukaan satamissa on jo olemassa tarvittava infrastruktuuri, jotta yhdistelmäkuljetukset saadaan toimimaan. Kun maantiekuljetusten joustavuus yhdistyy raideliikenteen taloudellisuuteen, voidaan päästä kilpailukykyisiin tuloksiin. JUSSI SINKKO 2 prologistiikka 1/2014 www.prologistiikka.fi