prologistiikka 1/2013 | Page 55

”Biopolttoaineiden käyttöönotto on merkittävä selittävä te- toaineita ja edistää toisen sukupolven biopolttoaineiden kehit- kijä. Uusien henkilöautojen polttoaineen ominaiskulutus ja hii- tämistä. Tämä tarkoittaa erityisesti jätteiden, olkien ja erilais- lidioksidipäästöt ovat pienentyneet. Kauppoihin on tullut vähä- ten tähteiden, kuten hakkuutähteen hyödyntämistä. päästöisempiä autoja ja suomalaiset ovat myös ostaneet nii- ”Edistämällä tiiviimmän yhdyskuntarakenteen kehittymistä tä. Autoteollisuus on EU:n vaatimuksesta joutunut kehittämään luomme parempia edellytyksiä joukkoliikenteelle. Arvioni on, polttomoottoriteknologiaa.” että myös tieliikenteen kasvulle ainakin kaupunkiseuduilla tullaan asettamaan jonkinlaisia rajoituksia eli sen ei anneta kasvaa loputtomasti.” ”Mikään keino ei ole yhteiskunnalle ilmainen. Joukkoliiken- ”Kotimaan liikenteen päästöistä noin 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä ja 10 teen ja raideliikenteen kehittäminen vaativat infrastruktuuri-investointeja. Investointeja tarvitaan myös tieliikenteeseen. Kansalaiselle kaikki esitetyt vaihtoehdot ovat hyvin pitkälle kustannusneutraaleja”, Jääskeläinen sanoo. prosenttia meri-, lento- ja raideliikenteessä.” Panostakaa energiatehokkuuteen Liikenteen ilmastopoliittisia toimenpiteitä tulisi liikenneministeri Merja Kyllösen mukaan suunnata entistä korostetummin energiatehokkuuden ja -säästön suuntaan. ”Lisäksi valtio on ohjannut muutosta suotuisaan suuntaan auto- ja ajoneuvoverouudistuksella; mitä pienemmät päästöt, sitä pienempi on autosta maksettava vero. Ajoneuvovero perustuu auton valmistajan ilmoittamiin hiilidioksidipäästöihin. Suomen ajoneuvokanta uudistuu kuitenkin kovin hitaasti.” Jääskeläinen on yllättynyt siitä, miten paljon jo pelkästään perinteistä polttomoottoriteknologiaa kehittämällä voidaan saada päästöjä alas. ”Optimismiin on aihetta niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on siirrytty kasvavas- Pitkällä aikavälillä parhaita keinoja ovat ehjä yhdyskuntarakenne ja lähipalvelujen saatavuuden varmistaminen, kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen sekä entistä vähäpäästöisempi ajoneuvoteknologia. Keskustelu siitä, miten päästötavoitteisiin päästään ja mihin ollaan valmiita sitoutumaan, on alkanut. Jääskeläisen viesti logistiikka-alalle on: panostakaa energiatehokkuuteen, sillä sitä kautta syntyy kustannussäästöjä. Liittykää kuljetusalan energiatehokkuussopimukseen, jonka on tehnyt jo 700 yritystä. sa määrin vähemmän polttoainetta kuluttaviin autoihin, koska öljyn hinta vain jatkaa nousuaan. Vuoden 2020 päästöjen vähennystavoitteeseen on mahdollista päästä, mutta se ei riitä.” ”Edistämällä tiiviimmän Käytössä kaksi perusskenaariota ILARI-projektissa laadittiin Suomen hiilidioksidipäästöjen ke- yhdyskuntarakenteen kehittymistä luomme parempia edellytyksiä hitykselle uusi perusennuste noin vuoden 1980-tasolle, eli rei- joukkoliikenteelle.” luun kahdeksaan miljoonaan tonniin. Tutkimus käynnistyi vuonna 2010 ja sen ohjausryhmän puheenjohtajana toimi neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen. Loppuraportti keskittyy kahteen visioon. ”Urbaani syke” on ”Sopimustoiminnan kautta saatte käyttöönne ilmaisen ener- tietoliikennevetoinen tiivis kaupunkivisio, jossa talous kasvaa giatehokkuuden seurantajärjestelmän sekä tietoa uusimmis- voimakkaasti, mutta kasvihuonekaasujen määrä vähenee, kos- ta innovaatioista energian säästämiseksi. Liittyminen on myös ka ihmiset käyttävät tieliikenteen sijasta raideliikennettä. mainosvaltti: yhä useampi tilaaja tulee lähitulevaisuudessa ky- ”Runsauden sarvi” -visiossa talous ja liikenne kasvavat, mutta tieliikenteen vähäpäästöiset ajoneuvoteknologiat ja vaihtoehtoiset käyttövoimat ratkaisevat tulevat haasteet. Suomi voi vaikuttaa EU-tasolla siihen, mihin autoteollisuus panostaa. Kotimaassa meillä on mahdollisuus suosia biopolt- symään yrityksen energiakuntoa ja huomioimaan sen toimittajaa valitessaan.” Myös kansalaisella on merkittävä rooli ilmastotalkoissa. Hän voi vaikuttaa kehitykseen arjen valinnoillaan kuten esimerkiksi sillä, minkä asuinpaikan ja kulkutavan valitsee. 1/2013 prologistiikka 53