TOIMITUKSELTA
AIVAN RIKKI
Vuonna 2015 voimaan astuva rikkidirektiivi on myllertänyt mieliä aika lailla. Reaktiot
1/2013
vaihtelevat: toiset ovat kauhistuneita ”kuoliniskusta suomalaiselle teollisuudelle”, toiset vetoavat ihmishenkien säästymiseen ja ympäristön suojelemiseen. Suomelle direktiivin voi-
JULKAISIJA
maantulo merkitsee mahdollisesti yli 400 miljoonan euron lisäkustannuksia, josta metsä-
PubliCo Oy
teollisuuden osuus on puolet. Eipä siis ihme, että esimerkiksi UPM miettii jo tuotannon siir-
Pälkäneentie 19 A
tämistä Suomesta Keski-Eurooppaan.
00510 Helsinki
Yksi avainryhmistä, joiden toimintaan rikkidirektiivi tulee lyömään oman leimansa, on
puh. 09 686 6250
Suomen satamat. Satamilla menee hyvin, kun suomalaisella vientiteollisuudella menee hy-
faksi 09 685 2940
vin. Jos rikkidirektiivi todella pyyhkäisee menemään 16 000 vientiteollisuudessa olevan ih-
[email protected]
misen työpaikat, voi olla varma, että satamassa on hiljaista – ja väki vähenee myös siellä.
www.publico.com
Tuoreen ”supersataman” HaminaKotkan liikennejohtaja Markku Koskinen onkin todennut, että direktiivistä johtuen osa sataman asiakkaista on jo nyt saattanut vaihtaa reittiään
PÄÄTOIMITTAJA
muihin satamiin – kokonaan pois Itämereltä.
Jussi Sinkko
Alalla vallitsee nyt hämmennys. Itämerellä seilaavien laivojen on joko siirryttävä käyttämään polttoainetta, jossa on vähemmän rikkiä tai sitten käytettävä ns. rikkipesuria, jolla vähennetään ilmaan pääsevän rikin määrää. Pelastajaksi on huudettu kaasukäyttöisiä
LNG-laivoja, mutta teknologia on edelleen nuorta ja laivat eivät valmistu yhdessä yössä.
Vuodesta toiseen jäytävä eurokriisi pitää huolen siitä, että mitään LNG-laivojen tilauspiikkiä ei ole ihan heti odotettavissa. Toinen asia on sitten LNG-infra: kaasualusten tankkauspaikkoja on erittäin harvassa paikassa.
Rikkipesurit ovat uusi ja ihmeellinen juttu nekin. Pesureita on vähän ja kokemuksia niistä on vielä vähemmän.
Hämmennys ruokkii paniikkia, jonka Koskinenkin näkee suurimmaksi ongelmaksi täl-
TUOTEPÄÄLLIKKÖ
Jaakko Lätti
[email protected]
puh. 09 6866 2576
TOIMITUKSEN
KOORDINAATTORI
Mirkka Lindroos
lä hetkellä. Direktiivi tulee voimaan niin nopeasti, että jalat tutisevat vähän joka puolella.
Kukaan ei tunnu tietävän edes sitä, millaisia sanktioita seuraa, jos rikkidirektiiviä ei nou-
TOIMISTOSIHTEERI
dateta, saati sitä, mikä viranomainen sanktiot määrää. Tämä siitäkin huolimatta, että rikki-
Liisa Hyvönen
direktiivin tiedettiin olevan tulossa jo vuonna 2008.
Tulevaisuuteen on hyvä seilata, jos on vähän tietoa edessä olevista karikoista. Tämä
oli selvästi mielessä Hangon satamalla, joka teetti tutkimuksen siitä, mitä rikkidirektiivin
GRAPHIC DESIGN
Riitta Yli-Öyrä
voimaantulo merkitsee nimenomaan Hangon satamalle. Tutkimus tilattiin Turun yliopistosta
ja sen teki merenkulkuun ja ympäristöasioihin perehtynyt tutkija Juha Kalli.
Tutkimuksen mukaan rikkidirektiivi antaa – ehkä hiukan yllättäen – Hangolle etua Suo-
TILAAJAPALVELU
puh. 03 4246 5309
men satamien sisäisessä nokkimisjärjestyksessä. Hangon sataman käyttö tulee rahtilaivoil-
tilaajapalvelu@
le edullisemmaksi maan muihin satamiin verrattuna, koska Hangosta on lyhin matka avo-
kustantajapalvelut.fi
merelle ja SECA-alueen ulkopuolelle. Lisäksi Hangon satama on useimpina talvina jäätön,
mikä pitää polttoaineen kulutuksen alhaisempana kuin jäissä puskeminen.
Muiden satamien on syytä teettää omat tutkimuksensa ja miettiä, mistä leipä irtoaa
vastaisuudessa. Valtio on luvannut jonkin verran tukea rikkipommin purkamiseen – metsäteollisuudelle 30 miljoonaa euroa ja saman verran merenkululle mm. rikkipesureiden rakentamiseen – mutta satamien pelastajaksi siitä ei ole.
Vaikka LNG ei ole mikään yhden yön ihmelääke, se on kuitenkin pätevä selviytymisstrategia pitkällä tähtäimellä. Kortit ovat nyt sellaiset, että LNG-investointeja tekevät satamat eivät tule katumaan.
JUSSI SINKKO
TOIMITTAJAT
Sami J. Anteroinen
Markku Summa
Jarkko Böhm
Tuomas Lehtonen
Merja Kihl
Ari Mononen
PAINO
PunaMusta Oy
www.prologistiikka.fi
2 prologistiikka 1/2013