Taustalla oli kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n päätös
hinnä siitä syystä, että Suomen Varustamot ry starttasi uutena
laivojen polttoaineen rikkivaatimuksista vuodelta 2008. Nyt
yhdistyksenä kesällä 2008.”
päätös vietiin sellaisenaan EU:n lainsäädäntöön rikkidirektii-
”Esimerkiksi kustannukset kaikessa laajuudessaan selvisivät
niin meille kuin liikenne- ja viestintäministeriölle syksyllä 2008,
vissä.
Rikkidirektiivi määrää laskemaan laivojen polttoaineiden
rikkipitoisuuden yhdestä prosentista 0,1 prosenttiin Itämerellä,
Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa.
kun vaikutusmahdollisuudet olivat enää vähäiset.”
Widén kertoo, että heidät herätti oikeastaan vasta ruotsalaisesta Stena Line -varustamosta tullut yhteydenotto.
Sekä varustamoelinkeino että teollisuus esittivät syvän huo-
”Meiltä kysyttiin, tiedämmekö valmisteilla olevan rikkidirek-
lensa uusien määräysten vaikutuksista merenkulun kuljetuskus-
tiivin kustannusvaikutukset varustamoelinkeinolle. Jos emme tie-
tannuksiin.
dä, pyysivät tekemään luotettavan laskelman ja sen jälkeen soittamaan heille.”
”Nykyisin laivojen aiheuttamien
ilmansaasteiden arvioidaan
aiheuttavan noin 50 000
ennenaikaista kuolemaa
vuodessa.”
Lopputulema yllätys kaikille
Widenin esikunta ryhtyi töihin; se laski kustannukset peräti viisi
kertaa saaden aina saman luvun.
”Luku on 836 miljoonaa euroa vuodessa Suomen ulkomaanliikenteessä. Tiesimme, että rikkidirektiivin tiukentaminen tulee
maksamaan, mutta näin suuri kustannusvaikutus yllätti meidät
täysin. Stena Linesta kerrottiin, että Ruotsin kustannukset ovat
Suomen Varustamot ry vaati riittävää siirtymäaikaa ja
poikkeuslupamahdollisuutta 0,1 % rikkirajan voimaanastumisen osalta löytääkseen soveltuvia ratkaisuja ja tehdäkseen kestäviä investointipäätöksiä.
kaksi miljardia euroa vuodessa. Informoimme myös liikenne- ja
viestintäministeriötä ja pyysimme hätäkokousta.”
Liikenne- ja viestintäministeriö teetti vuonna 2009 Turun yliopiston merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskuksella oman
selvityksensä uusien rikkipitoisuusmääräyksien vaikutuksesta
Direktiivi torjuu terveyshaittoja
Keskustelu rikkirajojen tiukentamisesta alkoi IMO:ssa jo vuosia
sitten. Agendalla ehti olla monensisältöisiä esityksiä.
Aloitteentekijöinä olivat Yhdysvallat ja Kanada. Ne halusivat rannikoilleen 370 kilometrin vyöhykkeen, jolla on nou-
Suomen ulkomaankaupan kuljetuksiin.
Selvityksen mukaan ulkomaanliikenteen merikuljetusten polttoainekustannusten nousu olisi vuositasolla 200 miljoonan euron
ja 1,2 miljardin euron välillä.
”Siinä todettiin myös, että 0,1 prosentin rikkipitoisuuden
datettava 0,1:n prosentin sääntöä, vaikka Atlantin valtameri
polttoaine olisi arvioidun minimi- ja maksimihinnannousun pe-
ja Tyyni valtameri eivät olekaan Itämeren tavoin uhanalaises-
rusteella 73–85 prosenttia kalliimpaa verrattuna nykyiseen 1,5
sa tilassa.
prosentin rikkipitoisuuden polttoaineeseen.”
Rikkidirektiiviä on puolustettu nimenomaan ympäristösyillä.
Suomalaismeppi Satu Hassi, joka pitää rikkirajojen tiukentamista merkittävänä terveysuudistuksena, kirjoittaa blogissaan:
”Varustamoiden ohella myös
”Nykyisin laivojen aiheuttamien ilmansaasteiden arvioi-
elinkeinoelämä aktivoitui
daan aiheuttavan noin 50 000 ennenaikaista kuolemaa vuodessa. Kun laivojen rikkipäästöt nyt vähenevät melkein kymmenesosaan entisestä, säästetään kymmeniätuhansia ihmis-
saatuaan tarkempaa tietoa
direktiivistä ja sen vaikutuksista.”
henkiä vuodessa.”
Hassin tieto on peräisin tanskalaisen tutkimuslaitoksen
CEEH:n raportista ilmansaasteiden ja sairauksien yhteydestä.
Tarjolla on neljä vaihtoehtoa
Se on ainoa hänen tiedossaan oleva arvio rikkirajojen tiuken-
Varustamoiden vaihtoehdot tiukentuneen rikkidirektiivin astues-
tamisen terveyshyödyistä.
sa voimaan ovat: matalarikkinen polttoaine (0,1 % S), nesteytetty maakaasu (LNG), biopolttoaine ja rikkipesuri, jossa pakokaa-
Kustannukset pitkään arvoitus
sun puhdistus tapahtuu skrubberi-teknologian avulla, kun alus
Suomen Varustamot ry yritti vielä viime vaiheessa vaikuttaa sii-
käyttää raskasta polttoainetta.
hen, että elinkeino olisi saanut siirtymäaikaa vuoteen 2020
saakka ja että rikkiraja olisi tämän jälkeen ollut 0,5 prosenttia
maailman kaikilla merillä.
”Suomessa niin varustamoelinkeino kuin viranomaistaho
Vaihtoehtojen sopivuus riippuu aluksesta ja liikennöintialueesta.
Rikkipesuri mahdollistaa raskaan korkearikkisen polttoöljyn
käytön myös tulevaisuudessa. Kun savukaasut ”pestään” laivas-
heräsi vähän liian myöhään. Me emme ehtineet paneutua täy-
sa, saavutetaan kustannussäästö verrattuna matalarikkisen tis-
sillä siihen, mitä kaikkia a